Kaksplus.fi

torstai 5. lokakuuta 2017

Pikku M viisi kuukautta

Meidän pikku poikanen täytti eilen viisi kuukautta. Maaginen puolen vuoden rajapyykki lähenee hurjaa vauhtia. Kohta meidän poikanen saa jo istua ja aloittaa kiinteiden maistelut. Olo on ristiriitainen. Toisaalta rajapyykin saavuttaminen tuo mukanaan paljon kaikkea uutta ja myös helpottaa arkea. Istuminen oli ainakin isosiskosta niin kivaa hommaa, että istuen viihdyttiin hyvä tovi hymyssäsuin. Toisaalta meidän pikkuvauva on kohta todella kadonnut, tilalla on pikkuinen jytkis<3


Pikkumies on ottanut hirveän kasvupiikin viimeisen kuukauden aikana. Kävimme tänään neuvolassa ja saimme tuoreiksi mitoiksi 67 senttiä ja 9 690 grammaa. Melkoinen kahvakuula veijarimme siis on! Neuvolassa oli kaikki hyvin, poika sai kehuja topakasta istumisesta. Kiinteitä emme ole vielä poikaselle antaneet. Tarkoitus on aloittaa ruokailut lähempänä kuuden kuukauden ikää sormiruokaillen isosiskon tapaan. Kiirettä kiinteisiin ei vielä ole, sillä kaveri kasvaa täysimetyksellä noin hienosti.

Vaihdoimme eilen viisikuukautispäivän kunniaksi vaunuihin ratasosan myös pojalle. Mountain Buggy Duetien vaunukoppa on aika mini ja näin reippaankokoisen vauvan kanssa se kävi auttamatta pieneksi. Kopan painorajakin on 9 kiloa. Olin ajatellut siirtoa kyllä muutenkin, sillä Pikku M oli jo aika kyllästynyt vaunukopan tarjoamiiin maisemiin. Pikku M viihtyi vaihtelevasti omassa istuimessaan tänään neuvolareissulla ja sitä seuranneella Itiksen kierroksella. Sanoisin, että huomattavasti paremmin kuin kopassa, mutta täyteen rakkauteen vaaditaan vielä vähän tutustumista.



Pikku M kehittyy lattialla liikkeissään tasaisen tomerasti. Hienosti hän jo kääntyilee suuntaan jos toiseen ja osaa kääntyä myös mahalla ollessaan takaisin selälleen. Kompassimaisesti pyöritään myös maton päällä ja hiljalleen hän saattaa myös raahautua leikkimaton päältä ainakin osittain pois. Tavaroihin tartutaan tomerasti molemmin käsin. Muutenkin omat lelut viihdyttävät pitkiä aikoja. Myös leikkiminen omalla leikkipaikalla on kivaa.


Koko perheemme sairasti viime viikolla vatsataudin. Luulin, että Pikku M sai vain pienen sivutaudin, mutta lopulta tauti iski aika voimakkaasti myös häneen meistä viimeisenä. Parina päivänä oli kuumetta ja maha kivikovana ulkoa päin. Tarjosin kaverille varmaan yli-innokkaasti tissiä koko sairauden ajan siinä pelossa, että hänelle iskee nestehukka. Nyt tissit tuottavat maitoa vaikka toisellekin vauvalle;) Pikku M:ää ylenmäärä ruokaa melkein vähän harmittaa, mutta eiköhän tuotanto siitä taas tasaannu.

Harmittelin neuvolatädille, kun noin pieni raasu joutui taudin sairastamaan ja syömään särkylääkettä. Hän totesi, että toisen osa on aina vähän erilainen, kun isosisko tuo perheeseen oman osansa bakteereista. Jatkoin tähän, että niin, toisen osa on vähän kovempi. Tämä osuu toteen useammallakin osa-alueella, kun huomiosta joutuu kilpailemaan heti syntymästä asti sisaren kanssa. Tämä kompensoituu kyllä hyvin sillä rakkaudella, minkä meilläkin isosisko veljelleen jakaa. Tänäänkin hän tahtoi useaan otteeseen bussimatkalla pitää rattaissa veljensä kädestä kiinni, kun se toisen rataosan vaihdon myötä onnistuu<3

Kuten alussa totesinkin, niin vaikka pienokaisen kasvaminen riipaiseekin, niin toisaalta paljon uutta ihanaa on tulossa. Jos isosiskon mallilla mennään, niin motorinen kehitys alkaa piakkoin rytinällä. Jokeltelu ja ensimmäiset sanahaut siintävät parin kuukauden päässä. Myös kaverin luonne ja persoona alkavat tulla entistä paremmin esiin. Voi, onni on lapset<3