Kaksplus.fi

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kaasupullon sijoittelua ja satay-kanaa

Saimme eilen kytkettyä kaasutason sähköverkkoon ja kaasupulloon. Ennen tätä tuli kerättyä varsinainen tietopaketti kaasupullon säilyttämisestä ja sillä kokkaamisesta. Huomaa, että kun kaasuliedet ovat varsin harvinaisia Suomessa, niin myös tietoa on aika heikosti saatavilla.

Kuvittelin, että itse kaasupullon ostaminen on helppo osuus; vertailee hieman hintoja ja marssii sitten edullisimpaan liikkeeseen ostoksille. Olimme jo aiemmin päätyneet siihen, että ostamme 5 kg kaasupullon, jolloin se on kevyempi ja helpompi käydä vaihtamassa. Huoltoasemalla kuitenkin ruvettiin kilomäärän lisäksi kyselemään, että millaisesta materiaalista pullo saisi olla? Laitetaanko metallinen vai komposiitti? Pullon hinnassa oli näiden kahden kohdalla jonkinmoinen hintaero. Päätettiin tässä vaiheessa ottaa aikalisä ja googlailla ensin lisää ennen ostopäätöstä.



Loppujen lopuksi päädyttiin komposiittipulloon. Se on tehty muovista, joten se on huomattavasti kevyempi. Siitä näkee myös läpi, jolloin jäljellä olevan kaasun määrän näkee helpommin. 


Olemme varanneet kaasupullon säilytystä varten kaasulieden alla olevan kaapin. Pullo tarvitsee riittävästi ilmanvaihtoa toimiakseen kunnolla. Tason yläpuolella homman hoitaa liesituuletin. Lisäksi kaapissa, jossa kaasupullo on, on takareunassa hengitysaukko (by Ikea) ja laitamme sokkeleihin ritilät kaapin kohdalle molemmin puolin. Asensimme kaasutason ja pullon väliin kaappiin erillisen suojalevyn, joka turvaa sen, ettei pullo kohtaa yli 40 asteen lämpötilaa. Pullon ja tason väliin täytyy myös jäädä vähintään 20 cm väliä. Myös esim. uuniin täytyy olla väliä vähintään metri. 


Itse kaasupullon saa asentaa lieteen itse. Nestekaasupullo asennetaan aina erikseen sille tarkoitetulla letkulla, joka on aina väriltään oranssi. Letkun pituus saa olla maksimissaan 1,2 metriä. Letkun liittämisen jälkeen tarkastimme, että liitos on pitävä laittamalla saippuavaahtoa liitosten päälle. Saippua kuplii, jos liitokset vuotavat. Ei tullut kuplia:) Liitokset ja letku kannattaa tarkistaa vuoden välein esim. murtumien varalta. Ajattelin laittaa puhelimeen hälytyksen toistumaan vuosittain, niin se muistuttaa kätevästi tarkastuksesta.



Kun kyseessä on uudenlainen laite ja mukana tulevat ohjeet minimaaliset, niin mieleen herää myös ns. tyhmiä kysymyksiä. Varmistimme Kaasuvalolta vielä sen, että pullon kaasuventtiili saa olla käytössä jatkuvasti auki ja taso pitää huolen siitä, että kaasu virtaa vain sitä käytettäessä. 

Testailimme liettä aluksi ja totesimme, että sen käyttö on kyllä tehty todella turvalliseksi. Ei tarvitse pelätä, että liesi ja kaasu menisivät vahingossa päälle. Liettä sytyttäessä sytytysnappia tulee kiertää ja painaa 10 sekunnin ajan ennen kuin se jää päälle. Kun sammutat lieden tai jos liekki sammuu kesken ruoan laiton, niin kaasuntulo keskeytyy automaattisesti varoajan jälkeen. 

Ostimme kodin turvaksi kaasuvaroittimen vuototilanteen varalle. Koska nestekasu on ilmaa painavampaa, niin varoitin tulee sijoittaa n. 10-30 cm päähän lattianrajasta. Laite tulee olla alle 4 metrin päässä mahdollisesta vuotopaikasta. 

Ostanemme myöhemmin varalle toisen 5kg pullon, niin se antaa vähän joustoa kaasupullon täyttämiseen. Asuinhuoneistossa saa säilyttää maksimissaan 25 kg nestekaasua ja suurin sallittu pullokoko on 11 kg. Samaan kaappiin varapulloa ei saa sijoittaa, joten pitää katsoa toiselle pullolle jokin hyvä sijoituspaikka. Mahdollisesti pullon voisi viedä vaikka meidän häkkivarastoon, sillä se sijaitsee maan päällä. Kaasupulloa ei nimittäin saa säilyttää kellarissa, ullakolla tai saunassa (tulisiko kenellekään mieleen?;). Kaasupullo pitää myös aina pitää pystyasennossa. 

Huh, huh! Tämä kaikki ohjeiden määrä meinasi saada jo pään pyörälle. Teimme eilen liedellä ensimmäisen ateriamme ja se kyllä riitti kumoamaan kaikki syntyneet epäluulot. Se on aivan käsittämätöntä, että liesi on heti kuuma ja käyttövalmis, kun laitat sen päälle. Ei tarvitse enää odotella, että milloinkahan sen kanan sinne voisi kipata. Lämpö myös säätyy heti. Teimme eilen satay-kananuudeleita ja voin kertoa, että maistui ihan taivalliselle. Laittaisin kyllä osan mausta lieden piikkiin, vaikkakin voihan tällä einesdietillä olla oma osuutensa asiaan:)

Alla satay-nuudeleiden ohje innokkaille kokkaajille. Ohje n. 4 henkilölle.

Satay-kastike
2,5 dl suolapähkinöitä
2 valkosipulin kynttä
1 punasipuli
palanen inkivääriä
2-3 rkl öljyä
chiliä maun mukaan (mielellään tuoretta)
1 tl juustokuminaa
1 limen mehu
2-4 dl kookosmaitoa
2-3 rkl fariinisokeria

Lisäksi

300 g maustamattomia kanasuikaleita  
kasviksia oman mielen mukaan (nyt laitoin. puoli rasiallista sokeriherneitä puolitettuna, puoli rasiallista kirsikkatomatteja puolitettuna, parsakaalia)
2 kiekkoa nuudeleita
korianteria oman maun mukaan

Ensin valmistetaan satay-kastike. Kuori ja lohko valkosipuli, punasipuli ja inkivääri. Laita nämä ja öljy, mausteet sekä suolapähkinät esim. smoothie makeriin tai muuhun murskaimeen ja tee niistä tasainen tahna. Laita tämä pannulle ruskistumaan. Ruskista jonkin aikaa (n. 3 min) ja lisää sitten fariinisokeri, kookosmaito ja limen mehu. 


Samaan aikaan, kun kastike valmistuu, voit paistaa kanan toiselle pannulla. Lisään yleensä vihannekset kanan kanssa samalle pannulle lopussa ottamaan myös vähän väriä ja pehmentymään. Kolmannessa kattilassa voit keittää nuudelit. Kun kaikki ainekset alkavat olla valmiita, niin yhdistä ne ja lisää korianteri. Sitten vain herkuttelemaan!


Lähteet/lisätietoa:

http://myaga.fi/nestekaasu/turvallisuus 
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/Nestekaasulaitteet/nestekaasun-kaytto-artikkeli/ 




tiistai 29. lokakuuta 2013

Saslikin tunnelmia

Sain kesän alussa lahjakortin, joka oikeutti kahdelle hengelle maksuttomaan pääruokaan jossain A&S-ravintolassa. En ehtinyt heti käyttämään lahjakorttia lomamatkan ja muiden kesäkiireiden vuoksi ja muistinkin se vasta pari viikkoa sitten uudelleen. Onneksi lahjakortissa oli pitkä voimassaoloaika ja se oli vielä voimassa tämän kuun loppuun. Tämä tarkoitti sitä, että viime perjantai oli pakko uhrata ravintolaillalle remontoinnin sijaan. On se elämä välillä todella rankkaa:)

Paikka on sisustukseltaan uskollisen venäläinen. Mieleeni tulee pienessä mittakaavassa Pietarin Hermitage. Seinillä roikkuu tsaariperheen muotokuvia ja pöytäliinat ovat kuin suoraan venäläisistä junista. Varsin symppistä. 

Tein pöytävarauksen sähköpostitse ja sain aivan ylitsevuotavan ystävällisen sähköpostin vahvistukseksi. Viestissä käytettiin mm. sanaa loistava, viitaten tällä mainitsemaani lahjakorttiin. Odotin täten innolla, millainen henkilökunta ravintolassa häärii. Enkä pettynyt sielläkään. Tarjoilijat olivat ravintolassakin todella iloisia ja miellyttäviä. 


Menu sisältää mukavasti erilaisia venäläisiä herkkuja. Autenttisuutta paikkaan tuo se, että tarjoilijat tervehtivät venäjäksi ja myös ruokalista on ensin venäjäksi, jota seuraa suomenkielinen. Päädyimme ottamaan alkuruoat ja pääruoaksi kuvan Iivanan miekan. Pääruoka oli kyllä sen verran massiivinen, että olisi pärjännyt silläkin:) Tarjoilut olivat oikein herkullisia ja tuhteja. Hauska paikka kaiken kaikkiaan. 

Yllätyksenä minulle tuli paikan asiakaskunta. Odotin jotenkin, että siellä olisi pääosin keski-ikäisiä pariskuntia ja kaveriporukoita, mutta ovista lappoikin sisään nuoria pareja ns. paremmille treffeille. Toinen ryhmä oli nuoret naiset kaksin tai ryhmissä. Loppujen lopuksi olimme siis ne kääkät ravintolassa. Ohhoh, pitäisikö tästä kehittää ikäkriisi? Noh, onneksi facen testi juuri todisti, että olen ainakin pari vuotta todellista ikääni nuoremman näköinen;)


perjantai 25. lokakuuta 2013

Pari baarituolia ja sivujuonteet

Nyt alkaa pikkuhiljaa päästä suunnittelemaan uuden asunnon sisustamista, kun remontista on enää rippeet jäljellä. Ensi viikolla saadaan sähkömies paikalle, joten josko parin viikon sisällä voisi viedä ainakin osan työvälineistä varastoon. Alla vähän pohdintaa, mitä kaikkea kivaa asuntoon olisi oikeastaan pakko saada:)

Saarekkeen taso on ulkoneva ja siihen mahtuu mukavasti pari baarituolia. Mikähän näistä kolmesta alla olevasta tuolivaihtoehdoista olisi kivin?

Kuvawww.nest.co.uk

Hayn About a stoolit ovat tosi kivoja sekä puisilla että metallisilla jaloilla. Näin kesällä asuntomessuilla myös enemmän raakapuunvärisen version, mutta sitä ei taida olla laajemmin markkinoilla?


Kuva: Finnish Design Shop


Tämä Hayn Copenhague baarijakkara on aika samansävyinen, kun messuilla ollut About a stool. Muuten tuoli ei ehkä kuitenkaan ole niin mukava?


Kuva: Ikea

Ikealla olisi tarjolla tälläinen Dalfred baarijakkara, joka on myös aika veikeä. Ja olisihan se hintakin kukkarolle ystävällisempi;)


Kuva: Class Ohlson

Olen ajatellut keittiön saarekkeen päälle ja yläkaapittomaan välitilaan roikkumaan kumpaankin pari Work Lamp kopiota Clasulta eli ylläolevia ritilöitä. Nämä ovat melkein yhtä hienot ja kohtuullisemman hintaiset. Mahdolllisesti lampun johdot voisivat olla mustavalkoista sik sak -kuviota.

Kuva: Pinterest

Olen miettinyt keittiön yläkaapittoman välitilan seinälle erilaisia viritelmiä. Siihen voisi laittaa lyhyen kehyshyllyn, jossa olisi mm. yllä oleva sitruuna-juliste kehyksissä. Eikö olekin aivan loistava teksti? Jos stressaa ja ahdistaa, niin tuo lause saa jotenkin murheet tuntumaan pienemmiltä:)  Ajattelin myös, että olisi kiva saada siihen tilaan jonkinlainen yrttiviljelmä, jossa voisin kasvattaa ainakin basilikaa, korianteria ja tilliä. Mikähän olisi vaivatomin ja kohtuuhintainen kasvatustapa? 


Kuva: Vepsäläinen

Jostain syystä olen myös alkanut harkita String Pocket -hyllyn ostamista välitilaan. Kaikkeen sitä lopulta mieltyy;) Tällaiseen voisi laittaa myös mainitsemani sitruunatalulun.

Kuva: Class Ohlsson

Pitää katsella, jos olohuoneessa on tarvetta lattiavalaisimelle, niin tämä Clasun Vincent voisi olla yksi vaihtoehto.


Kuva: Ikea

Makuuhuonessa on hyvä olla yksi yöpöytä herätyskellolle. Ikean Selje on todella kohtuuhintainen ja näppärä ja sopii hyvin Hayn J110- tuolin kanssa.




tiistai 22. lokakuuta 2013

Hikilenkkiä saunassa

Parin ensimmäisen remonttiviikon jälkeen kiinnostus eineksiin on laskenut todella tasaisesti. Iloja elämään ovat tuoneet erilaiset raikkaat salaatit esim. savustetun kalan, erilaisten juustojen tai ilmakuivatun kinkun kanssa. Myös suolaiset vohvelit ja lämpimät voileivät ovat olleet usein ruokalistalla.

Siinä se lenkki grillaantuu.
Viikonloppuna koin oikean ahaa-elämyksen, kun keksittiin, että lenkkiähän voi paistaa folion sisässä kiukaan päällä. Nam! Ei kun vaan lenkkiin viiltoja, täytteet kyytiin ja folion sisässä kiukaan päälle. Lenkin alle voi laittaa leivinpaperia, niin se ei tartu folioon kiinni. Nyytin voi asetella kiukaalle heti, kun laittaa saunan päälle. Noin tunti riittää paistoajaksi.

Useimmat laittavat lenkin mukana folioon olutta, jolloin se saa siitä makua. Minusta kuitenkin lenkki jotenkin turpoaa ja pehmenee näin. Se on paljon parempi ja rapsakampi juuston ja tomaatin kanssa. Kannattaa testata, vaikka olisikin uuni käytössä:)

Nimimerkillä: uuni, kaasuliesi ja liesituuletin jo paikoillaan, sähkö vain puuttuu;)

Farangia testaamassa

Kävin pari viikkoa sitten juhlimassa kaverin 30-vuotissyntymäpäiviä. Yksi illan kohokohdista oli ehdottomasti päivällinen ravintola Farangissa. Kokemus oli sen verran mieleenpainuva, että päätin hehkuttaa tästä blogiin vielä näin parin viikon jälkeenkin:).

Tässä tarjolla pehmeäkuorisia taskurapuja.

Otimme kaikki Farang maistelumenun, johon kuuluu seitsemän erilaista herkkua kaakkoisaasialaisten keittiöiden antimista. Voi sitä makujen ilotulitusta! Alun suupala oli lähes täydellinen yhdistelmä korianterin tujakkuutta sekä limen kirpeyttä ja raikkautta. Jokainen ruoka oli erilainen ja uutta lajia todella odotti mielenkiinnolla. Tarjoiluissa maistui voimakkaasti aasialaisen keittiön eri yrtit ja mausteet, kuten korianteri, lime ja inkivääri. Oli myös mukavaa, että tarjoilut tuotiin yksi tarjottava kerrallaan yhteisissä astioissa keskelle pöytää, josta sitten jokainen sai ottaa oman mielen mukaan.

Kokemuksen mielenpainuvuutta lisäsi se, että tarjoilija esitteli kaikki menun eri tarjottavat ne pöytään tuodessaan. Samoin viineistä annettiin mukava tietopaketti. Ainoa miinuspuoli kokemuksessa oli se, että tarjoilut tuotiin varsin tiiviiseen tahtiin. Jokaista pöytävarausta kohden on varattu aikaa kaksi ja puoli tuntia ja siitä ei jousteta, sillä seuraavat jo sitten odottavat ovella.

Täytyy kyllä myöntää, ettei ravintolaa ole turhaan hehkutettu. Kahden ja puolen tunnin maistelun jälkeen ravintolasta poistui seitsemän tyytyväistä ja erittäin kylläistä asiakasta. Voisin helposti kuvitella meneväni uudelleen, kun tahdon juhlistaa jotain erityistä.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Remonttikuulumisia vol 2

Olemme puurtaneeet remonttia eteenpäin ja pikkuhiljaa alkaa näkyä, miksi tähän alunperin ryhdyttiin. Seinät ja katto on nyt kauttaaltaan Lumen vaaleaa ja parille seinälle on ilmestynyt tapettia. Myös keittiön kaapit ja lattia alkavat olla paikoillaan. Tänään saatiin myös olohuoneen ja eteisen lattian suojapahvit pois. Se muutti asunnon ulkonäköä paljon. Oih, hyvä tästä tulee:)


Siinä kettiön kaapit mallailevat paikkojaan. Jokaisen kaapin jäljellä olevat ruuvit ja muterit roikkuvat omissa pusseissaan kaapeissa kiinni;)

Tilasimme Photo Wallilta betonipintaa muistuttavaa tapettia. Kuvio onnistui välitilaan oikein mukavasti. Tilasin tapettia myös välitilan viereiseen pylvääseen, mutta koska pylväs oli korkeampi kuin välitila, niin myös kuvio pylvään kohdalla oli suurempi! Lisäksi posti oli rytännyt pylvääseen tarkoitetun tapetin laatikon ja sen sisällön. Lähetimmekin pylvään tapetit takaisin.

Betonitapetin lisäksi laitoimme olohuoneen pitkälle seinälle vinyylikuvatapetin. Eivätkö molemmat tapetit olekin ihania?

Tästä kuvasta voitte sivusilmällä vilkaista myös olkkarissa olleita tavararöykkiöitä;)

Saimme myös liesituulettimen rungon kattoon. Päällinen kannattaa kiinnittää vasta, kun sähkäri on ensin asentanut laitteen. 

Tässä on tilannetta tältä päivältä. Välitilan yläkaapit ovat nyt paikoillaan. Päädyimme myös maalaamaan pylvään etupuolen liitutaulumaalilla. Tässä se näyttää vähän rajulta, kun kaapin ovissa oleva sininen suoja vähän sekoittaa, mutta se on kyllä mukava piristys keittiössä.

Nyt alkaisi jo remontin loppumetrit häämöttää. Ensi tiistaina haemme Bauhauksesta koivutasot, jotka öljyämme maidonvaaleaksi. Viikonloppuna pääsee sitten kiinnittämään tasoja, jonka jälkeen voi laittaa laatikot ja ovet paikoilleen. Sittenpä melkein jo pääsee sisustamaan;)

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Prinsessa Ruusunen varvastossuilla

Pääsin tänään osaksi työpaikan tukemalle kulttuurimatkalle Helsingin oopperatalolle katsomaan Prinsessa Ruusunen -balettia. Oih, on se vain niin kaunista<3


Kaikki varmaan tietävät tutun sadun prinsessa Auroorasta, joka nukkuu sata vuotta vain herätäkseen rohkean prinssin suudelmaan. Baletissa on hauska seurata, miten tutun tarinan juonenkäänteet saadaan kuvattua tanssilla ja musiikilla ilman vuorosanoja. varsinkin prinsessan vaipuminen uneen oli henkeäsalpaavan hienoa. Musiikit teokseen on säveltänyt Pjotr TšaikovskiTunnistin osan musiikeista samoiksi, mitä oli käytetty Walt Disneyn ruususessa, mikä oli jotenkin mukavaa.

Kurkkailin välillä tanssioiden liikeratoja ja heidän sulavuuttaan ja ilmavuuttaan liikkeissä. Tanssijat saavat liikkeet näyttämään niin helpoilta. Varsinkin käsien liikkeistä olisi mukava kopioida jotain. Ehkä nämä muistot jäävät alitajuntaani ja auttavat minua ensi maanantaina balettitunnilla?

torstai 3. lokakuuta 2013

Maximeran kokoinen ongelma

Pari päivää sitten kohtasimme ensimmäisen ongelman Ikean keittiökaappeja kasaillessa. Itse kaappien rungot saimme ongelmitta kasaan, mutta niihin tulevat Maximera-laatikot aiheuttivat hämmennystä.


Meidän keittiöön tulee kaikkiin kaappeihin alas kaksi 40 senttistä laatikkoa. Näiden laatikoiden etulevyissä on kolme reikää molemmilla sivuilla laatikon kiinnitystä varten, mutta kuten kuvasta näette, niin ohjeet ovat vain pienemmille etulevyille. Voi mikä hämmennys, Ikean ohjeet eivät olekaan kaikenkattavia! 

Päädyimme siihen, että laitetaan  levy alempiin kiinni ja testailtiin sitten kaappiin. Tällöin kuitenkin alareunasta pilkotti kaapin reunaa, ei hyvä. Sitten iskikin isompi ongelma, kun laatikoissa ei näyttänyt olevan purkumahdollisuutta. Ajattelin, että tässä tilanteessa on paras soittaa Ikealle. Parin minuutin odottelun jälkeen saimmekin tiedon etulevyn irroittamiseen laatikosta. Sivun reikien takana on pieni ruuvi, joka ratkaisee tilanteen. Näin päästiin hommassa eteenpäin:)

Tämä ei vielä ratkaissut alkuperäistä ongelmaa eli sitä, että mihin kohtaan kiinnikkeet etulevyssä tulevat. Silmäilin vielä Ikean ohjetta ja ohjeen yllä olevaa kuvasarjaa. Ääneen sanoin "tää kuva varmaan tarkottaa sitä et, jos teet muuta laatikkoa kun alimmaista, niin jatka tästä, muussä tapauksessa siirry sivulle 18". Bling, siinähän se vastaua tuli (jos unohdetaan levyn ylimmät reiät). 


Päästiin sitten merkkaamaan laaitikot; ylälaatikot rasteilla ja alalaatikot ilman, jotta laatikkoläjästä ei tarvitse arvailla kumpaanko kerrokseen kukin kuuluu.

Mikä oli siis tarinan opetus? Kysy aina viisaammilta, kun tulee ongelmia ja puhu ongelmasi ääneen, saatat yllättyä kuinka fiksu oikeasti olet;)