Kaksplus.fi

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Pihlajasaaressa

Vanhempani tulivat vierailulle viime viikonloppuna. Sattui mukavasti sen verran lämmin lauantai, että uskalsin viedä heidät meren rantaan ja Pihlajaareen. Pihlajasaari on jotenkin symppis. Se ei ole liian laitettu ja jollain tavalla elää omaa aikakauttaan. Varsinkin rannan uimakopit ovat todella karkkeja.

Saarelle voi mennä myös telttailemaan viikonloppuisin, mikä kuulosti aika hauskalta idealta. Saaren rantahan on oivallinen, paljon ohutta hiekkaa, missä kölliä. Saarelta löytyy pari nuotiopaikkaa sekä myös ravintola, jos itse ei tee mieli ruveta kokkailemaan.

Saarelle pääsee JT-Linen yhteysaluksilla sekä Merisatamasta että Ruoholahdesta. Aikataulun mukaan vesibussit ajavat tunnin välein, mutta paremmilla säillä, kuten viime lauantaina, vuorovälejä näytetään tihennettävän niin, että ne ajavat puolen tunnin välein. Lipun hinta on aikuiselta edestakaisin 6 euroa, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen. Lauantaina hyppäsimme kyytiin Merisatamasta ja palasimme Ruoholahteen, jolloin ei tarvinnut kulkea samoja reittejä takaisin.










tiistai 24. kesäkuuta 2014

Juhannushäissä

Pienempi sisareni järjesti juhannuksena vähän erilaiset häät. Näissä rakkausjuhlissa neitokainen meni naimisiin itsensä kanssa. Illan kulku oli oli kovin häiden kaltainen, oli vieraita, vihkiseremonia, sekä morsiuskimppu että sukkanauha heitettiin ja oli myös erilaisia leikkejä ja pelejä vieraiden viihdyttämiseksi. Sulhainen vain puuttui.

Vieraat myös esittelivät itsensä ja kertoivat samalla, missä ovat sisareni tavanneet ja millainen persoona hän kunkin mielestä on. Aika loistava konsepti mielestäni! Saa todella olla päivän kuningatar, eikä ole pelkoa, että sulhanen veisi ainakaan liikaa huomiota:)

Kaikki kuvat tässä poustauksessa ovat Studio Nevianin/ystäväni Jenni Kaurilan ottamia. Hyvä kuvaaja, vink vink, jos tulee tarvetta.

Häiden teemana oli haltia/keiju/mennikäinen. Tämä asetti hieman hankaluuksia omassa pukeutumisessa, kun kelit olivat niin viileät. Onneksi kaverin kaapista löytyi siipiä ja tuntosarvia, niin saatiin hieman tunnelmaa asustukseen. Ja onhan minulla myös vihreät sukkahousut ja kepeä hame;)



Hääpaikka oli sievä kallioranta Tampereella. Suojaksi sadetta vastaan oli rakennettu pressukatos. Lisäksi vieressä oli pieni nuotio mm. makkaran ja tikkupullan paistoa varten. Sisareni ompeli hääpuvun itselleen ja rakenteli myös hääpaikalle kivoja koristeita.

    

Tässä kaunis morsian/sulhanen itse valmiina hääkimpun heittoon. Lisää vaikkapa häihin valmistautumisesta voi lukea sisareni blogista.



maanantai 23. kesäkuuta 2014

Kesälomasuunnitelmia

Jään kesälomalle vajaan kolmen viikon päästä heinäkuun puolessa välissä. Heti loman alkuun olemme suuntaamassa päälle viikoksi Viron pyöräilemään. Sitten ohjelmassa on vierailut maalle molempien perheiden luona ja ehkä hieman Helsinkiaikaakin tänä vuonna.

Meidän lomat tuppaavat olemaan ylitäysiä ohjelmasta ja tänä vuonna olemme pyrkineet aktiivisesti jättämään edes hieman väljää loppupäähän. Olisi mukava katsella ja tutustua myös Helsinkiin kesäaikaan, sillä onhan täälläkin vaikka mitä mukavaa tekemistä. Esimerkiksi rannalla olemme ehtineet ihan nimeksi aiempina kesinä vaikka olemme useita vuosia jo kaupungissa asuneet.

Maalla minua odottaa myös yksi isompi rutistus, sillä sovimme siskoni kanssa viime jouluna, että järjestämme oman sprintti triathlonin tänä kesänä lomien aikana. Matkaan lukeutuu meidän versiossa 750m uintia, 22km pyöräilyä ja 7km juoksua. Mustana hevosena myös mieheni saattaa intoutua mukaan kisaan. Nyt on kisaan noin kuukausi jäljellä, katostaan miten likan käy:) On mukava haastaa itseään välillä, sillä kyllä sitä vain pystyy moneen, kun yrittää.  Ainakin tämä diili on auttanut pitämään liikuntamotivaatiota yllä, kun on ollut tavoite, mitä varten huhkia. Sisareni kertoo omassa blogissaan omista fiiliksistään ja valmistautumisestaan triathloniin täällä.

Alustavaa matkasuunitelmaa Viron pyöräilyreitiksi.
Virossa on tarkoitus suunnata länsipuolelle maata. Poljemme viikon aikana lenkin, joka kulkee Tallinnasta parin eri saaren poikki Pärnuun eli Tallinna-Haapsalu-Hiidenmaa-Saarenmaa-Muhu-Pärnu. Varasimme matkanvarrelle erityylisiä pieniä B&B:tä ja muita majataloja sekä myös yhden farmimajoituksen. Olen todella innostunut  tästä matkasta! Siellä näkee varmasti monenlaista ja maisemat ovat ihania. Muhun saarella on myös esimerkiksi kenguruita ja muita elämiä, jotka on mukava sisällyttää ohjelmaan. Nyt vain lomaa ja lomasäätä odotellessa!


Pyöräretki Westerby Gårdiin

Minusta on mukava tehdä viikonloppuisin erilaisia retkiä pyöräillen. Näin näkee ja tutustuu omaan lähiseutuun ihan eri tavalla ja toisaalta kuntokin kasvaa. On paljon mielekkäämpää ajella, kun on tarkka määränpää mielessä, eikä ajele vain kilometrit mielessä.

Kuvaa majatalon ravintolasta.

Nyt on harmittavasti sattunut hieman huonoa tuuria ilmojen suhteen. Ainahan sitä sateessa ja kovassa tuulessakin ajelee, mutta toki se auringonpaiste olisi mukavampaa.

Välillä retket suuntautuvat sen verran kauemmas, että välissä ollaan myös yötä. Näin teimme toissa perjantaina ja ajelimme työpäivän päätteeksi Inkooseen Westerby Gårdin majatalolle. Bongasin tämän hauskan paikan Grouponin diilistä keväällä ja ajattelin, että tämä paikka on sopivalla pyöräilyetäisyydellä Helsingistä. Matkaa kertyi yhteen suuntaan noin 75 kilometriä.

Lähdin töistä jo hyvissä ajoin kohden mieheni työpaikkaa, jotta olisimme alkuillasta perillä. Heti alkuun kohdalleni sattui todella rankka sadekuuro, joka sumensi myös ajonäön välistä täysin. Mies oli ostanut meille samaisena päivänä sadesuojat kenkiin. Puin ne sitten märkien kenkien päälle. Mutta kyllä ne itseasiassa lämmittivät niinkin! Kätevät suojukset, suosittelen kaikille sateessa ajeleville:)

Vielä toinen vitsaus sään lisäksi tälle perjantaille 13. päivä oli, kun miehellä hajosi takarengas alkumatkasta. Saimme kyllä kumin vaihdettua, mutta pinnejä oli jo ehtinyt katkeamaan vanteesta, joten jouduimme kurvaamaan vielä Leppävaaraan korjaamolle. Siellä vierähtikin puolisentoista tuntia. Perille majataloon ehdimme lopulta vasta puoli yhdeksän aikoihin. Onneksi kuitenkin paikan ravintolassa oli syömässä isompi ryhmä, joten he pitivät ravintolaa hieman pidempään auki, jotta ehdimme vielä syomään<3

Itse majatalo oli oikein mukava ja kotoinen. Huoneet ja tilat muutenkin olivat todella siistejä ja hyvällä maualla ajan henkeä kunnioittan sisustettuja. Paikassa oli osattu huomioida monia pieniä asioita, jotka tekivät oleskelusta mukavaa. Huoneessa oli tervetuliaisjuomaksi Vichyä (pyörämatkan jälkeen maistui aika maukkaalle), hiustenkuivan kuivasi hiukset parissa minuutissa ja pyörille oli oma talli ladon sisällä. Paikalla oli erikseen myös kiva takkahuone, jossa sai ostaa pientä naposteltavaa ja juotavaa. Tarjolla oli tarkoin valittuja tuotteita kuten paikan omaa olutta eikä Karjalaa ja Pringlesejä, kuten usein on tapana.

Ravintolassa oli ihana kartanotunnelma ja hieman synkän illan kruunasi pöydissä palavat pitkät kynttlät. Tarjolla oleva menu tukeutui mukavasti suomalaisiin raaka-aineisiin, oli sientä ja raparperia. Pääruokana söimme ylikypsää possua mangosalaatilla, mikä oli myös hauska yhdistelmä hieman Aasian suuntaan. Jäi kyllä hyvä fiilis ruoista, eikä kaikkea voi laittaa pyöräilyn jälkeisen nälän taltuttamiseen:)

Ps. Seuraavan päivän ajot menivät oikein mukavasti ilman vesi- tai räntäsateita ja pyörätkin pysyivät ehjinä.



Pyöräilykengät

Hankin pari viikkoa sitten lukkopolkimiin kiinnittyvät pyöräilykengät. Nyt on tullut harjoiteltua kenkien kiinnittämistä ja irrottamista polkimista. Minulla on polkimissa valmiina toisella puolella kiinnikkeet, joten minun tarvitsi ostaa pelkät kengät ja niihin kiinnikkeet pohjiin.


 


Alkuun kenkien kloksauttaminen polkimiin oli haastavaa. Kiinnittämistä sai nyhrätä useammankin tovin. Toisaalta äkkitilanteissa risteyksissä unohti, että on todella kiinni pyörässä ja irrottaa itsensä. Olenkin kaatunut kolme kertaa sen vuoksi, että pyörä on pysähtynyt ja jalkani ovat olleet edelleen kiinni polkimissa. Rumpsis, se on aika hauskan näköistä touhua;) Noh, eipä noissa ole sattunut pahemmin, muutama mustelma on polviin tullut.

Kengät ovat kyllä kätevät varsinkin pidempää matkaa ajaessa. Voi hyödyntää voimiaan ja lihaksiaan myös vetäessä polinta ylöspäin. Tämä auttaa jaksamaan pidempään ja liikkumaan sukkelammin. Alkuun jalan vetoa ylöspäin tulee kyllä ajatella aktiivisesti, jotta se tulee osaksi polkemista.

Nyt homma alkaa sujua jo aika rutiinilla. Vielä kun saan sen toiset viisikymmentä toistoa lisää, niin alan olla jo sinut polkimien kanssa, näin luotan:)