tiistai 12. elokuuta 2014

Viron pyörämatka

Lähdin mieheni kanssa heti kesäloman alkuun pulskaksi viikoksi Viroon. Tarkoituksena oli ajaa polkupyörillä Tallinnasta Pärnuun koukaten parin saaren kautta. Reitin pääetapit olivat Tallinna-Haapsalu-Kärdla-Kuressaari-Muhu-Pärnu. Pärnusta takaisin Tallinnaan menimme julkisille, sillä ajattelimme sen tien olevan suuremmin liikennöity. Bussin ikkunoista kuitenkin huomasimme, että olisi siinäkin voinut kuitenkin ajella.


Reitin kokonaispituudeksi tuli noin 450km. Lisäksi huviajoa kaupungeissa tuli noin 50km päälle, joten trippimittari näytti pari kilometria vajaata 500km palattuamme kotipihaan. Viro on todella laakea, joten polkeminen siellä on varsin helppoa ja kevyttä. Ensimmäinen päivä oli pidin matkapäivä (120km), mutta sekin meni todella kunniallisesti. Virtaa riitti vielä Haapsalun katseluunkin illalla.
1. päivä: Tallinna-Riisipere-Haapsalu (120km)

Lähdimme ensimmäisenä matkapäivänä aamulaivalla Tallinnaan ja suuntasimme siitä ensin kohden Riisipereä. Ylitimme Suomenlahden Linda Linella, mikä oli pyörien kannalta kätevä vaihtoehto. Lindalla pyörät kiinnitetään laivan kannelle ja voit viedä ne samalla, kun menet itse sisään. Isoimmilla laivoilla pyörät viedään ruumaan muiden autojen sekaan. Ihan ok sekin, mutta Lindalla nopeampaa ja helpompaa.

Meillä oli mukana Viron kartta Eesti Rattateed. Pääosin käytimme kuitenkin suunnan katsomisessa mieheni Lumiaa, joka ohjasi varsin hyvin oikeaan osoitteeseen.


Riisiperestä eteenpäin ajoimme vähän erilaista pyörätietä pitkin. Junat eivät enää aja Riisiperestä Haapsaluun ja raiteet on poistettu tältä matkalta ja sen tilalla kulkee nykyisin hiekkapohjainen pyörätie. Reitti on tasaisen lisäksi toodella suora. Matkan taittumisen näkee parhaiten omasta matkamittarista, puskat näyttävät suurinpiirtein samalta;) Reitti oli hauska kokemus. Helppo sitä oli ainakin edetä.



Junaradan varrella oli muutama vanha asema. Erään aseman kyljestä löytyy kiskoista tehty risti, joka toimii Stalinin aikaisten kuljetusten muistomerkkinä. Lisää tästä pyörtiestä voit lukea vaikkapa tästä Hesarin artikkelista.



Haapsalu oli ihan symppis kaupunki. Yllä kuvaa rantapromenadista ja alla keskustasta. Olin hieman pettynyt, ettei kaupungissa ole kummoista uimarantaa. Pärnu vei tässä pisteet kuusi nolla.



2. päivä: Haapsalu-Kärdla (40km), yksi lauttaylitys


Toisena päivänä meillä oli varsin vähän ajoa, joten vierailimme ennen siirtymistämme eteenpäin Haapsalun linnassa. Paikka oli ihan hieno, vaikkakin sinne oli rakenneltu jotain hämäriä valoefektejä yms. selkeästi nuoremman asiakaskunnan viihdyttämiseksi. Ei ihan täysin vakuuttanut minua.



Maisemat  linnan tornista olivat hienot. Kellotornista löytyi suomalaisten lahjoittama kello.

Haapsalusta ei ole kuin n. 10km Rohukülan satamaan, josta pääsee lautalla Hiiunmaalle Heltermaan satamaan. Lauttojen aikaulut löytyvät Tuule Groupin sivuilta. Lautat ovat kesäisin varsin täysiä, joten autolla matkailevan kannattaa varata paikka jo etukäteen. Pyöräilijöillä ei ole tätä ongelmaa:)

Heltermaan satamasta pääsi kätevästi saaren pääkaupunkiin Kärdlaan. Kärdla on aika pieni ja uinuva kaupunki, josta ei jäänyt kamalasti mitään mieleen.

3. päivä: Kärdla-Kassari saari-Saarenmaan pohjoisranta (60km), yksi lauttaylitys


Kärdlasta suuntasimme kohden Saarenmaata. Otimme pienen kiertotien Kassarin kautta ja kävimme katsomassa maisemien lisäksi Kassarin kirkkoa. Lautta Saarenmaalle lähti Sõrun satamasta ja suuntasi kohden Triigiä. Tällä välillä lauttoja menee varsin harvoin ja ilmeisesti sesongin ulkopuolella ei edes päivittäin.

Majoituimme sataman lähdelle saaren pohjoisosaan aivan meren rannalle.

4. päivä: Saarenmaan pohjoisranta-Kuressaari (70km)




Saarenmaan pohjoisrannalta suunnistimme saaren halki kohden eteläkärkeä ja saaren suurinta kaupunkia, Kuresaarta. Matkan varrella törmäsimme muutamiin tuulimyllyihin. Otimme myös pienen kiertotien ja kävimme katsomassa Kaalin kraaterin  eli meteoriitin tekemän kuopan. Alueella on myös pienempiä meteoriitin tekemiä koloja, mutta Kaali on suurin. Mukava eväidensyöntipaikka:)  



Kuresaareen päästyämme lähdimme tutustumaan sen suurempaan nähtävyyteen eli Kuresaaren linnaan. Tämä linna oli oikeasti hieno ja suuri. Linnan sisällä toimi museo, joka kertoi Kuresaaren ja Viron historiasta. Harmiksi suurin osa kertomuksista oli vain viroksi ja venäjäksi. Kun näyttely siirtyi kertomaan kommunismin ajasta Virossa, niin kieli vaihtui englanniksi. Kuulemma EU:n tuilla rahoitettu osio;)


Kaupungissa on myös pieni ranta ja pari parempaa rantaa löytyy n. 10km päässä kaupungista.


Kaupungin keskusta on pieni ja sympaattinen. Laitamille on myös isompia ostoskeskuksia. Kuresaari oli varsin vilkas ja eläväinen kaupunki. Olin positiivisesti yllättynyt.

5. päivä: Kuressaari-Muhu (70km)




Kuresaaresta matka jatkui Muhulle. Muhu on liitetty Saarenmaahan pitkällä sillalla.

Majoituimme Muhulla vanhalla farmilla. Paikan lähellä oli myös strutsifarmi.
 

6. päivä: Muhu-Pärnu (90km), yksi lauttaylitys

Farmilta oli matkaa noin 20km Kuivastun satamaan, josta pääsi lautalla yli takaisin mantereelle Virtsun satamaan. Tästä poljimme viimeisen etappimme Pärnuun. Tällä välillä oli heikosti mitään kahvioita tai ravintoloita ja tyydyimmekin kaupan eväisiin. Muutenkin matkalla oli ihan kätevää, että oli varalla jotain energiapatukoita laukussa hätävarana. Lisäksi joimme veden sijaan välillä Fastin hiilihydraattijuomaa. Juoma tuntui auttavan ainakin siihen, että kovaa heikkoa olo ei tullut koko matkalla. Juoma sisältää myös suoloja yms. jotka ovat tärkeillä varsinkin lämpimässä säässä ajettaessa.






Pärnu oli symppis kaupunki ja miestäni matkan paras kohde. Kaupunki on sen verran suurempi, että palvelutarjontaa on enemmän. Pärnun ranta on myös mahtava. Vesi vain syvenee siellä todella hitaasti, joten jos todella tahtoo uida, niin joutuu näkemään vaivaa.



Olimme Pärnussa kaksi yötä. Toisena iltana saimme hotellimme ikkunan alle yllätysvieraita, kun noin 20 virolaista drift-autoa tuli esittäytymään. Voi sitä meteliä ja pauketta! Sisälläni syttyi pieni kipinä päästä näkemään näitä radalle oikeissa kisoissa, sen verran coolilta näytti ja kuulosti.


Ennen paluutamme Helsinkiin majoituimme vielä yhden yön Tallinnassa. Tarkoituksemme oli matkata Pärnusta Tallinnaan junalla. Junia ei kuitenkaan kulje kuin kaksi vuoroa päivässä, n. klo 6.30 tai 17. Tehdessämme lähtöä aamulla hotellilta kohden juna-asemaa huomasimme, että minun pyöräni eturengas oli puhjennut. Emme olisi enää ehtineet vaihtaa uutta kumia alle, joten täytimme vain rikkinäisen renkaan, jolla koetin sitten suhailla asemalle. Juna-asema on noin 7km päässä keskustasta. Matkan ja pieni eksymisseikailun jälkeen myöhästyimme junasta. Päätimme kokeilla, josko pyörä otettaisiin myös bussin kyytiin, sillä niitä ajelee tuolla välillä todella usein. Tämä onnistuikin ja pääsimme starttaamaan kohden Tallinnaa pari tuntia junan lähdön jälkeen. Iso kiitos joustavuudesta bussikuskille!

Olin ajatellut mennä jonnekin kauneushoitoon matkan päätteeksi, mutta päätinkin sitten mieluummin lähteä shoppailemaan. Löysinkin aivan ihanan Pepe Jeansin maximekon tarjouksesta<3

Illalla kävimme syömässä jo aiemmin tutuksi tulleessa Leibissä. Ravintolalla on todella viihtyisä piha-alue, joka on täynnä pöytiä kesäisin. Tilasin alkuruoaksi ahvenkeittoa, mikä oli herkullista. Pääruoaksi erehdyimme molemmat tilaamaan viiriäistä. Saatuamme annokset pöytiin, meille iski pieni morkkis. Lintuparka on niiiin pieni! Se oli aseteltu ilmeisesti yhtä jalkaa lukuunottamaatta kokonaan lautaselle. Siinä vaiheessa kun näin raukan pienen jalan ja se olemattoman siivun lihaa, joka luussa oli kiinni, niin ruokahaluni katosi. Sovimme, ettemme enää koskaan syö viiriäistä.


Myöhemmin illalla etsin vielä googlesta linnun kuvan, jotta näin, että kaveri todella on noin pikkuinen.

Yhteenvetona sanoisin, että Virossa on hauska ajaa pyörällä. Maasto on miellyttävän tasaista koko ajan ja autoilijat ovat huomaavaisia pyöräilijöitä kohtaan. Myös tiet ovat pääosin hyväkuntoisia. Siellä pystyy ajamaan varsin pitkiä päivämatkoja verrattaen esimerkiksi Suomeen. Meilläkin olisi voinut olla keskivälillä pidempiä pätkiä, mutta emme uskaltaneet suunnitteluvaiheessa tehdä ohjelmasta liian tiukkaa.

Jos tahtoo tiivistää ohjelmaa, niin jättäisin ehkä Kärdlan pois ja pidentäsin ajomatkoja saarilla. Näin matkan voisi tiivistää vaikka neljään päivään. Toki saarilla on monia rantareittejä, joita käyttämällä saa lisää ajomatkaa. En tosin tiedä, millaisia tietä siellä on tarjolla.



3 kommenttia:

  1. Mukava ja käytännöllinen raportti. Hyvät kuvat. Rohkaisee lähtemään Viron suuntaan pyörällä. Myös hyviä vihjeitä tulevaa varten. Millaisia kontakteja teillä oli virolaisiin ihmisiin? Se jäi hieman puuttumaan. Kiitos kertomuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos näin vuoden myöhässä :) Meillä ei asu tuttuja Virossa. Varasimme majoitukset etukäteen ja valikoimme paikat aiempien käviöiden kommenttien ja hinnan perusteella. Luin myös muiden kokemuksia vastaavista reissuista.

      Poista
  2. Kiitos hyvästä ja hyödyllisestä kertomuksesta. Aloittelen vasta pitkänmatkan pyöräilyä, minulle 60 km on jo riittävä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!