keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Pieni suuri paljastus

Tämä vuosi käy viimeisiä tuntejaan, mutta vielä ehdin tehdä blogini tähän asti suurimman paljastuksen. Olen raskaana<3 Pieni tytsy on kulkenut mahassani nyt kokonaiset 24 viikkoa.

Kuva: Pixabay.com
Raskausaikani ensimmäiseen pulskaan viiteen kuutauteen on mahtunut kaikenlaista. Teen näistä viikoista erilliset postaukset, jotta myös itselleni jää kokemuksia mieleen tältäkin ajalta. Toivottavasti tarinoistani on iloa myös teille lukijoilleni! Edit 2.1.: Olen kerännyt raskaus-aiheiset jutut saman tägin alle raskaus, käykääpä kurkkaamassa:)

Asian julkistaminen on venynyt näin pitkälle hieman salakavalasti. Ensimmäiseen ultraan asti pidimme asian lähes omana tietonamme, kuten varmaan useimmat tekevät. Paljastin asian muutamille läheisemmille sattuneiden tilanteiden vuoksi.

Ultran jälkeen tieto on levinnyt hiljakseen sitä mukaa, kun olemme mieheni kanssa kavereihin ja tuttuihin törmänneet. Olen halunnut odottaa siihen saakka, että pääosa ovat tietoisia asiasta ennen kuin laitan jutun tänne. Sitten tulikin matka ja joulu! Mutta tässä tämä minun pieni suuri ihana salaisuuteni<3

Äitiyden onnea hehkuen ja hyvää uutta vuotta toivottaen
Ilopiikki


Sunnuntairullia vietnamilaisittain

Innostuimme tekemään jonkin aikaa sitten vietnamilaisia kesärullia. Insipraatiota kurkimme mm. Kauhaa ja rakkauta -blogista. Sieltä löytyy myös paljon hyvää kuvamateriaalia esimerksiksi rullien rullaamiseen.

Tarvitset
- riisipaperia
- ohutta riisinuudelia (riisivermiselliä)
- kasviksia ja yrttejä, me laitoimme
   suikaleiksi pilkottuja porkkanoita
   pieniksi pilkottua retiisiä
   revittyjä pinaatinlehtiä
   pilkottua/revittyä paksoita
   korianteria
   minttua
- proteiinilisät, me laitoimme
   marinoitua tofua + maapähkinää tai friteerattuja jättikatkaravunpyrstöjä

Lisäksi teimme kahta erilaista dippikastiketta Kauhaa ja rakkautta -blogin ohjeen mukaan.

Valmistus

Teimme rullia kahdella eri täytteellä, toisiin laitoimme marinoitua tofua ja toisiin friteerattuja katkaravunpyrstöjä. Marimoimme katkaravunpyrstöt edellisenä iltana ja friteerasimme alkuun ennen muita valmisteluja.

Tämän jälkeen "keitimme" nuudelit (nuudelit pehmenevät lämpimässä vedessä minuutissa) ja jaoimme sen kahteen kulhoon. Lisäsimme toisen puolikkaan sekaan murennettua tofua sekä murskattuja maapähkinöitä ja sotkimme nuudeleiden kanssa yhteen. Katkarapuja varten säästimme toisen puolikkaan nuudeista maustamattomina.
Tämän jälkeen pilkoimme kasvikset. Porkkanat saavat olla mahdollisimman ohuita, niin tuntuvat mukavilta syödessä. Salaatit voi repiä pienemmäksi. Retiisistä tulee helposti aika pieniä suikaleita.

Ennen rullaamisen aloittamista kannattaa vielä valmistaa dipit.
 
Sitten vain uitetaan riisipaperi lämpimässä vedessä ja nostetaan varovasti lautaselle. Täytteet toiseen päätyyn ja rullalle. Riisipaperi on yllättävän kestävää, mutta toki menee kasaan helposti, jos tekee äkkinäisiä liikkeitä. Rullista tuli kyllä persoonallisen näköisiä, mutta pysyivät kyllä kasassa syödessä:)

Rullat olivat mukavan raikkaita ja varsinkin yrtit olivat mukavia antamassa makua. Niitä saa mielestäni laittaa sisään ihan reippaasti. Muuten rullat olivat hyviä, mutta eivät räjäyttäneet tajuntaani. Ehkä mausteita ja makuja olisi saanut olla enemmän.

Olikohan vika kokissa vai tuotteessa? En ole syönyt rullia koskaan ravintolassa, jotta voisin verrata kokemuksiani. Ehkä kannattaisi vielä käydä testaamassa rullia ravintolassa ennen kuin vetää lopullisen johtopäätöksen. Sitäpaitsi riisipapereita on paketissa noin sata, joten muutaman kerran olisi vielä sen puolesta kotonakin mahdollisuus kokeilla;)

   

 



torstai 25. joulukuuta 2014

23. raskausviikko

23. raskausviikko meni kölliessä Arabiemiraattejen auringon alla. Olin matkalla mieheni ja muun perheeni kanssa. Kaikkiaan meitä oli 8 henkilöä, joista pari oli lapsia. Menoa ja seuraa riitti täten mukavasti:)

Ilmat olivat mukavan lämpimät, mutta eivät liian kuumat. Lämpötila oli noin 23-28 astetta päivästä riippuen. Sanoisinkin, että ilma on heidän talviaikanaan juuri suomalaiselle sopiva. On lämmintä, mutta ei liian polttavaa. Periaatteessa siellä oli off season nyt ja hiljaisempaa. Pääkausi on maalis-toukokuussa. Kesällä siellä voi lämpö nousta yli 40 asteen, joka on jo liian polttavaa.

Aurinko myös rusketti mukavasti. Sain ihan kivan päivetyksen ylleni. Saan usein ulkomaanmatkoillani aurinkoihottumaa, mutta tällä vasta viimeisenä päivänä alkoi kutisemaan, vaikka olimme kuitenkin auringossa päivittäin pitkät tovit. Todellla kivaa!


Kerron loman tapahtumista tarkemmin erillisessä postauksessa. Tässä jo pieni tiiserikuva erään aamun juoksulenkiltä.


Hotellimme sijaitsi noin 80 kilometrin päässä Dubaista Ras Al Kaimahin reunalla. Teimme yhden päivän retken Dubaihin ja kävimme siellä mm. maailman korkeimmassa rakennuksessa Burj Khalifassa. Tornin matkamuistomyymälässä myytiin yllä olevia hellyyttäviä I was in Dubai bodyjä. Tuollainenhan oli pakko saada! Eikö olekin suloinen?

Äitini myös innostui eräällä shoppailureissulla poikkeamaan lastenvaateliikkeessä ja bongasi kuvassa olevan balleriinabodyn. Nyt on pikkuprinsessalle vähän hörhelöitäkin<3

Hotellin aamupala oli aivan ihana. Tarjolla oli mm. tuorepuristettua appelsiinimehua päivittäin. Söimme useimpana iltana ostareilla, joista sai herkullisia ja myös suhteellisen terveelllisiä päivällisiä. Söin esimerkiksi intialaista useampana iltana. Toki muutama pirtelö ja jäätelöannos tuli vedettyä, mutta ei mahdottomia övereitä kuitenkaan koko loman aikana. Vauva sai siis mukavan D- ja C-vitamiinitankkauksen ja ehkä jotain muutakin mukavaa.

Myös tytsy tuntui saavan äidin lisäksi voimia rannoilla rentoutumisesta ja hyvin syömisestä. Lomaviikon lopulla vauvan potkut olivat vahvistuneet niin paljon, että miehenikin tunsi ne <3 Se oli kyllä ihana hetki! Mies laittoi myös korvan mahan päälle ja kuuli kunnon mojotusäänen. Kyllä se kaveri siellä selkeästi kasvaa. Seuraavaksi kaiketi jalka alkaa kohota jo mahanahkan lävitse:)


keskiviikko 17. joulukuuta 2014

22. raskausviikko

Tutkailimme mieheni kanssa viikon mittaan eri vaunuvaihtoehtoja ja tutustuimme joihinkin lähemmin liikkeessä. Alkuun mieleen kieltämättä heräsi kysymys, että onko näitä pakko olla näin monenlaisia ja monenmerkkisiä?  Raportoin tarkemmin sopivien vaunujen valintapohdinnoista piakkoin!

Piipahdin tämän raskausviikon lopulla taasen neuvolassa. Näitä on muuten usein! Kyllä suomalainen yhteiskunta tuntuu pitävän hyvää huolta raskaana olevistaan. En kyllä valita, hyvähän se tietenkin on. Käynnillä tehtiin perushommat ja mitään kummallista ei näkynyt. Ainostaan vartioimani hemoglobiini oli laskenut alle sallitun rajan, joten hoitaja määräsi minut rautakuurille. Hän varoitteli myös, että rauta saattaa entisestään pahentaa mahan toimintaa. Pitääpä seurailla. 





Yllä myös ensimmäinen masukuva. Palloa ei vielä juuri ole, mutta kyllä siihen pieni kumpu on noussut. Hyvä alku:)

Täpi täpi, kuluneen raskausviikon vikana päivänä lähdimme odotetulle reissulle Arabiemiraatteihin, jei! Kävin edellisenä viikonloppuna vaatekaappini läpi ja testasin, että mitkä vaatteet vielä sopivat päälleni. Löysin matkalle mukaan yllättävän paljon sopivia kesävaatteita. Nyt piti erikseen vielä miettiä sitä, että ainakin osa asuista peitti olkapäät ja polvet. Kohdemaassa esimerkiksi ostoskeskuksissa toivottiin tällaista hieman peittävämpää pukeutumista. 

Sain ihan kivan vaatekasan mukaani matkalle. Ainoa yllätys oli bikinit, jotka olivat käyneet pieneksi. Kokeilin niitä viimeksi viikkoa aiemmin, jolloin ne vielä tuntuivat sopivilta. Nyt yläosa oli varsin antoisa:) Tähän aikaan vuodesta on muuten aika vaivalloista löytää bikineitä mistään. Ostin lopulta Stadiumilta urheilubikinit ja Hennesiltä lisäksi vähän auringonottoon sopivamman yläosan. 

Olin hieman jännittänyt, miten pulskan kuuden tunnin lento menee masun kanssa. Menomatka meni kuitenkin ihan tyylikkäästi ilman ongelmia. Ei näkynyt turvotusta nilkoissa tai käsissä. Sitten vain aurinkoon makamaan:) 


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Yhdistelmävaunujen hankintapohdintaa

Olemme tehneet rakenneultran jälkeen pohjustustöitä tulevaa vaunuhankintaa varten. Malleja ja merkkejä on niin monenlaisia, että selvitystyötä tämä kyllä todella vaatii. Noh, tuon auton oston jälkeen onkin mukava aloittaa tällainen uusi projekti;)

Tahdomme ostaa suorilla yhdistelmävaunut, jolloin asia on hoidettu noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Itse vaunuosahan voi vaihtaa jo puolenvuoden jälkeen ratasosaan, jolloin sen käyttöaika on suhteessa paljon lyhyempi.

Pohdimme itsellemme tärkeitä asioita vaunuissa. Kuljemme paljon julkisilla, joten vaunujen kanssa tulee päästä kulkemaan kätevästi bussissa, junassa ja metrossa. Niiden pitää siis olla aika kompaktin kokoiset ja helposti liikuteltavat. Käymme myös paljon pienissäkin liikkeissä, kirppareilla ja tapahtumissa yms. jossa voi olla paljon porukkaa. Tätenkin on oleellista, että vaunujen kanssa mahtuu liikkumaan ja ne voi esim. kääntää pienessä tilassa. 

Toisaalta meillä on myös auto, joten rattaat on hyvä saada kasaan kätevästi ja pieneen tilaan. Mitä kevyemmät rattaat ovat, niin sitä kivempi niitä on myös nostella. Olisi hyvä, jos rattaisiin saa kiinni myös turvakaukalon, jolloin vauvaa voisi työnnellä myös siinä ostosreissuilla. Näin vauvaa ei tarvitse herätellä autosta noustessa.

Asumme kaupungin laitamalla, jossa on myös kivoja metsälenkkejä tarjolla. Olisi mukava, että rattaiden kanssa voisi kulkea poluillakin huoletta. Tämä sotkeekin hieman mielikuvaamme vaunuista, jos etuosasta pienipyöräisillä vaunuilla ei pääse niin hyvin liikkumaan poluilla. Toki myös kestävyys on tärkeää ja ulkonäölläkin on väliä. 

En tahtoisi ostaa kuin yhdet vaunut ja tahtoisin, että ne menisivät myös matkarattaina. Näinkin ajatellen olisi hyvä, että vaunut olisivat suhteellisen kepeät ja voi ottaa mukaan myös lennolle. Bugaboihin myydään myös erikseen kuljetuslaukkua lentomatkustamista varten. Olen tosin kuullut, että vaunut monilla vaunut ovat ottaneet osumaa lennon aikana. En tiedä onko tämä yleinen ongelma vaunuja kuljetettaessa.

Bugaboo Cameleon3 Kuva: Vaunuaitta




Ystäväni kehui Bugabuun Cameleoneita ja testailtuani itsekin hänen rattaitaan ihastuin niiden liikkuvuudesta ja ulkonäöstä. Lueskelin netistä muiden käyttäjien arvioita, jotka olivat pääosin positiivisia. Pääosin ihmiset olivat antaneet negatiivista palautetta vaunujen pienistä eturenkaista ja pitäneet niitä talvella epäkäytännöllisinä. Vaunuihin voi kuitenkin vaihtaa talvella isommat talvipyörät, joten ehkä asia on näin ratkaistu? 

Kävimme mieheni kanssa viikonloppuna ekskursiolla parissa liikkeessä. Matkalle osui Punavuoren Peikko, Vaunuaitta ja Vauvatalo Johanna. Saamme liikkeissä hyvät opastukset vaunuihin. Katsomme tarkemmin Bugabuiden Cameleoneita sekä BuffaloitaGessleinin F4:ia, Teutonian Cosmoja sekä Brion Smilejä

Brio Smile Kuva: Muksutalli.fi

Teutonian ulkonäkö on niin vanhahtava, että tippuu mielessäni alimmaksi. Muuten varmaan ovat ihan laadukkaat pelit. Ne ovat myös paljon painavammat. Buggigsen Cameleonit jäivät mieleeni päällimmäisiksi. Toisaalta Brion Smilet kummittelevat myös hintansa vuoksi. Smileissä on monia hyviä ominaisuuksia ja ne ovat näpsäkän kokoiset, mutta ovat hinnaltaan lähes puolet Buggigsia halvemmat. Suurimmat puutteet Smileissä Cameleoniin verraten ovat ne, ettei eteen voi vaihtaa isompia talvirenkaita ja renkaat ovat ilmatäytteiset. Myös heittoaisa uupuu.

Näihin kaikkiin vaunuihin saa kiinnitettyä turvakaukalon runkoon, joten sen asian ehtii miettiä tarkemmin sitten, kun itse vaunut on ostettu.

Vaunukierroksen jälkeen olo on tiedontäytteinen ja tyytyväinen. Kierroksella selvisi moni asia, mikä oli mielessä askarruttanut ja eikä oikein ollut netin kautta saanut selvyyttä. Ihan kirkasta mielikuvaa ei vaunuista vielä ollut, mutta ei toisaalta ole vielä kiirekään.

Olin jotenkin ajatellut, että Bugaboot ovat se kallein vaunu, mutta yllätyksekseni Teutonian ja Gessleinin versiot olivat ihan yhtä hinnakkaat. Toisaalta näitä saattaisi saada saksasta edullisemmin, sillä ovat saksalaisia merkkejä. Olemme myös miettineet, että voisimme ostaa vaunut hyvin käytettynä, jos hyväkuntoiset sattuvat kohdalle. Selvittely jatkukoon:)



torstai 11. joulukuuta 2014

21. raskausviikko

Perjantaina pääsimme katsomaan bebeä uudemman kerran ultraan. Lääkärinä oli sama mukava nainen kuin viimeksi. Hän kehui, miten helppoa vauvaa oli vatsani läpi tarkastella. Asiaa kuulemma auttoi, kun ei ole ylimääräistä rasvakerrosta edessä ja vauva sijaitsee istukan etuosassa. 

Vauva oli vatsassa hereillä ja veti kunnon ravia ympäri ämpäri. Lääkärillä teki hieman töitä saada kaikki kuvat otettua, kun kaveri ei malttanut pysyä paikallaan. Hauskaa, minkälaista mekkalaa vauva vatsassa pitää, vaikka itse ei ainakaan vielä tunne liikkeitä suuremmalti.  

Katso mun nenää:)

Hieman myöhemmin vauva rauhoittui makaamaan yhden sykkivän suoneni päälle ja tärähti sen sykkiessä hauskasti. Oma pieni huvilaite vatsassa:) Vauva voi vatsassa oikein hyvin ja oli kasvanut juuri toivottua tahtia. Loppuun lääkäri myös paljasti pienokaisen sukupuolen. Useampi piste sieltä löytyi eli pikku prinsessa sieltä on tulossa <3 Oli ihana nähdä kaveri toiseen kertaan. Nyt se oli jotenkin kasvanut ja vankistunut. Vauvalla oli myös hauskan terävä nenä. Onhan hänellä kasvamista, jos massaa pitäisi vielä nykypainosta kymmenkertaistua! Ei ihme, jos maha alkaa kohta todella kasvamaan.

Sovimme mieheni kanssa, että odotamme rakenneultraan asti ennen kuin alamme katselemaan mitään tavaroita vauvalle. Tämä lupaus on, köhöm, pitänyt aika hyvin. Mitään ei ole ainakaan ostettu. Hih, nytköhän se pankki sitten räjähtää?



keskiviikko 3. joulukuuta 2014

20. raskausviikko

Tällä viikolla meillä on ensimmäinen perhevalmennus-tapaaminen. Kaupungin neuvolapalvelut tarjoavat näitä ennen raskautta kaikkiaan kolme ja synnytyksen jälkeen ryhmä tapaa esim. leikkipuistossa pari kertaa. Osallistuminen ei tietenkään ole pakollista, mutta ajattelimme, että voisi olla ihan sosiaalisessa mielessä kätevä tavata joitain muita samassa raskaustilanteessa olevia lähiseudulta. Olisi sitten vauvalle samanikäisiä leikkikavereita. 


Valmennuksessa jaettiin myös tällainen opaskirjanen.

Tapaamiseen ei kuitenkaan tullut lisäksemme kuin kaksi muuta äitiä, joista toisella oli mies mukanaan. Molemmat naiset olivat jo monta kuukautta pidemmällä, kuin mitä ryhmän ihanne oli, joten se sosiaalinen pointti hieman kärsi tästä. 

Tapaamisella käsiteltiin mielikuvavauvaa ja sitä, mitä lapsen tulo muuttaa arkea. Puhuimme alkuraskauden muutoksista ja kokemuksista. Katsoimme myös jännittävän imetyksestä kertovan videon ja keskustelimme muutenkin aiheesta. Loppujen lopuksi saimme tapaamisella ihan hyvää tietoa, vaikka alkuun käynti tuntui hieman ajanhukalta. 

Tällä viikolla järjestettiin myös työpaikkani pikkujoulut. Oli oikeastaan aina jännä olla juhlimassa pienen mahani kanssa. Seura viihdytti minua yllättävän pitkään ja olinkin kotona sinä yönä vasta kahden jälkeen. Näin sen näkee, ettei sitä alkoholia välttämättä tarvita hauskanpitoon:)