Kaksplus.fi

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Tarkistuslista tytsyä varten tehdyistä hankinnoista

Olen ajatellut pakata sairaalaskassin tällä viikolla valmiiksi odottamaan. En ole halunnut tehdä sitä kamalasti etukäteen, mutta nyt aletaan jo olla aika lähellä laskettua aikaa. Huomisesta eteenpäin tytsyä ei enää pidetäisi keskosena, jos päättäisi putkahtaa maailmaan.

Tästä inspiroituneena kasasin alle hieman listaa tarvikkeista, jotka olin ajatellut hankkia ennen vauvan syntymää. Alustavia pohdintoja voi lukea postauksestani täältä. Näistä tavaroista suurin osa löytyykin kotoa (kursivoidut hankkimatta). Listalla on myös lisäyksiä aiempaan postaukseeni verraten varsinkin äiti-osastolla.

Vauvalle
  • yhdistelmävaunut, isommat etutalvirenkaat, sadesuoja (ostettu Bugaboot tykötarpeineen käytettynä)
  • makuupussi vaunuihin (äippäpakkaus, ostettu erikseen Bugiksen makuupussi käytettynä, joka istuu paremmin rattaisiin siirryttäessä)
  • turvakaukalo ja isofix-jalusta, adapteri Bugiksia varten (ostettu käytettynä)
  • kantoliina (saatu)
  • pinnasänky, patja (ostettu käytettynä)
  • petari, pari kosteussuojaa vauvan ja omaan sänkyyn, laitasuojus (ostettu uutena)
  • parit lakanat (toiset äippäpakkauksesta, toiset uutena)
  • unipussi (ostettu uutena)
  • itkuhälytin (onkohan tarvetta?)
  • hoitoalusta (ostettu uutena)
  • sitteri (ostettu uutena)
  • viltti lattialle ->ajattelimme käyttää äitiyspakkauksen makuupusssia
  • amme, pesunestettä (ostettu uutena)
  • pari kylpypyyhettä (toinen äippäpakkauksesta, toinen uutena)
  • hiusharja, sakset (äippäpakkauksesta)
  • vaippoja, kosteuspyyhkeitä, pumpulipuikkoja (iso säkki kestovaippoja saatuna, pari pakettia kosteuspyyhkeitä ja pumpulipuikkoja ostettu)
  • vaipparoskis
  • sinkkivoidetta, ihovoidetta, talkkia (ostettu)
  • harsoja (vajaa kymmenen harsoa valmiina, katsotaan tarvitseeko enemmän)
  • tuttipullo (yksi pullo saatu)
  • rintapumppu (ostettu käytettynä)
  • tutti ->alustavasti päätimme olla ostamatta, katsotaan muuttuuko mieli:)
  • niistäjä 
  • korvakuumemittari
  • lipasto vauvan vaatteille (ostettu uutena)
  • syöttötuoli (ostettu uutena)
  • vaatteita vauvalle (äippäpakkaus, siskon liike Niilo Ilo, kirpparit)

Äidille
  • imetyspaitoja (ostettu käytettynä neljä kappaletta t-paitoja)
  • imetysliivejä (yhdet uutena, parit käytettynä)
  • liivinsuojuksia (kestoversioita äippäpakkauksesta ja saatuna)
  • imetystyyny (ostettu käytettynä)
  • nännivoidetta, Lansinohia ja Bebanthenia (ostettu)
  • Tukivyö esim. Bamboo Belly Bandit palautumiseen (ostettu uutena)
  • hoitolaukku
Tytsyn lipaston sukka-, tumppu-, hattu- ja haalarivarannot.
Tytsyn vaatteet eka rivi 50, toinen 60 ja kolmas 70 senttisiä vaatteita. Edessä bodyt, takana housut ja potkupuvut.
Hyvältähän tavaratilanne näyttää. Listalla on varmasti jonkun mielestä myös turhaa tavaraa, mutta olen kokenut, että näillä homma voisi lähteä mukavasti pyörimään. Pitää katsella tilannetta uudelleen pari kuukautta tytsyn tulon jälkeen:)

Yksi osittainen turhake voi olla itselleni tukivyöksi ostamani Bamboo Belly Bandit, joka tarkoitus on tukea synnytyksen jälkeistä mahaani. Olen lukenut tuotteesta monia hyviä kokemuksia. Varsinkin heti synnytyksen jälkeen turhaa nahkaa kuitenkin rullottaa mahan alueella jonkin verran. Tuntuu mukavalta ajatukselta saada tämä pakettiin. Eikä se tietenkään ole haitaksi, jos tuen lisäksi vyö myös kursii mahan nopeammin omiin asemiinsa. Lisää tuotteesta voi lukea esimerkiksi Pepinon sivuilta, joka on mielestäni ainoa liike Suomessa, joka myy kyseistä tuotetta.

Osa tavaroista, mitä vielä puuttuu, voi olla helpompi hommata vasta vauvan syntymän jälkeen. Esimerkiksi hoitolaukun olen ajatellut ostaa vasta sitten, kun näen käytännössä, mitä sinne tulee mahtua. Alkuun ajattelin käyttää joko omaa tai mieheni yliolanlaukkua, joihin mahtuu aika hyvin tavaraa. Varsinkin mieheni versio on varsin tilava. En tahtoisi ostaa turhaan liian suurta laukkua, sillä Bugiksetkaan eivät kestä aivan älytöntä painoa työntöaisalla. Toisaalta en tahdo kantaa huvikseni koko maailmaa mukana. Yleensä laukku on kuitenkin aina täynnä ihan sama kuinka suuri se on;)

Listauksen teon jälkeen minulle tuli mukavan rauhallinen fiilis. Koti alkaa olla valmis vauvaa varten. Tärkeimmät tavarat on hankittu (ja hieman ylimääräistäkin) ja vauvanurkkauskin on jo ollut hetken aikaa valmiina. Laitan muuten nurkkauksesta kanssa piakkoin kuvia:) Nyt kun vielä pakkaan sairaalakassin valmiiksi, niin kaikki varmaan alkaisi olla valmista kääröä varten?



maanantai 30. maaliskuuta 2015

Parvekkeen päivitystä

Suunnittelimme jo viime kesänä, että rakentaisimme lavoista sohvan parvekkeelle. Mieheni varsinkin haaveili tarpeeksi pitkästä sohvasta, josta voi ottaa vaikka päikkärit kesähelteillä. Nyt ensimmäisten kevätpäivien rohkaisemana ryhdyimme hommiin. Tänään räntäsasetta katsellessa on kiva ihailla valmista tuotetta:P

Mieheni sai työpaikaltaan varsin hyvässä kunnossa olevia lavoja, joista rakensimme sohvan pohjan. Laitoimme pohjalle kolme lavaa päällekäin ja selkänojaksi lavat parvekkeen seinää vasten. Pylvään vuoksi viimeisistä lavoista piti leikata palaset toiselta reunalta pois.


Pylvään ja peräseinän välisssä oli kuitenkin juuri pari metriä välissä, joten ostamamme patja mahtui siihen ilman operointia. Ostimme Ikealta vaahtomuovipatjan, johon ompelin Ikean raitakankaasta päällisen. Selkänojan pehmusteeksi latoimme vanhan peiton kaksin kerroin ja peiton päälle vanhan valkoisen verhon, joka häviää tyynyjen taa varsin näppärästi. Peitto kuitenkin pehmustaa selkänojaa mukavasti ja peittää yläosan terävimmän kulman.


Halusimme tyynyjen olevan sen verran suuria, että ne peittävät selkänojan mukavasti. Ostimme Ikealta neljä kappaletta 65X65 kokoisia sisätyynyjä sekä kankaita näiden päälysiksi. Sujautin päälyset ompelukoneella ja avot, sohva oli valmis. Oikeassa reunassa on pari vanhempaa ja pienempää tyynyä. Voi olla, että sohva kaipaisi vielä tähän reunaan yhtä isompaa tyynyä varsinkin, jos sohvalla tahtoo pötkötellä usein koko pituudellaan. Vasempaan reunaan jäi pieni tila, jota voisi käyttää esimerkiksi sivupöytänä. Pitää katsoa, jos siihen teksisi vielä tasaisen pinnan vanerilla tms.

Jei, nyt on sohva valmis. Seuraavaksi on tarkoitus järjestellä lopuosaa parvekkeesta, jotta saadaan tila aivan valmiiksi tulevaa kesää varten.






torstai 26. maaliskuuta 2015

36. raskausviikko

Näin se vain on kulunut yli viikko äitiysvapaata. Vielä ei ainakaan ole ollut suurempia ongelmia keksiä tekemistä päiville. Minulla on pari kaveria, jotka ovat myös mammavapaalla. Olen päässyt heidän opastamanaan mamaloman alkuun.

Olen myös pörräillyt itsekseni kaupungilla. En ole aiemmin käynyt itsekseni lounaalla tai kahvilla, mutta nyt se tuntuu jotenkin paljon luonnollisemmlta. Olen saattanut viettää melkein koko päivän kaupungilla, jolloin välillä on pakko päästä istumaan ja huilaamaan. Itsekseen lounailu ja kahvittelu on oikeastaan varsin mukavaa. Saa olla mukana ihmisvilinässä. Mukava lueskella lehtiä tai nettiä välillä muuallakin kuin kotona:)

Vointini on ollut hyvä. En tunne itseäni vieläkään sellaiseksi hylkeeksi, jollainen oletin tässä vaiheessa olevani. Olen myös saanut tankattua mukavasti uutta energiaa lepäilemällä kotona ja nauttimalla ihanasta auringonpaisteesta ulkona. Ihana kevät, tervetuloa!

Kävimme viime perjantaina tutustumassa Kätilöopistoon. Tapaaminen olikin varsin pitkä. Hoitaja kertoi ensin pari tuntia synnytyksen kulusta, josta osa tosiaan oli hieman toisintoa edellsen viikon perhevalmennuksen kanssa. Sairaalassa sattui olemaan yksi synnytyssali vapaana, joten pääsimme kurkistamaan huoneeseen ja katsomaan tarkemmin sen väineistöä. Lopuksi vielä toinen hoitaja kertoi ajasta sairaalassa vauvan syntymän jälkeen.

Useinmiten ensisynnyttäjä viettää sairaalassa synnytyksen jälkeen pari yötä (kun kaikki menee hyvin), mikä vaikutti kohtuulliselta ajalta. Perhehuoneita ei ole kuin yhdellä alueella, joten pitää pitää sormet ristissä, että sellainen sattuisi olemaan vapaana, kun me sitä tarvitsisimme. Kyllähän isä saa olla osastollakin paikalla iltaisin klo 9 saakka, mutta onhan yö silti pitkä aika olla erossa vauvasta. Osastollakin huoneissa on pääosin vain kaksi sänkyä, joten mukavan pieniä huoneita ovat nekin.

Kättäri vaikutti pienemmältä paikalta kuin olin etukäteen ajatellut. Ei tullut sellainen yltiöpäinen laitosolo. Tärkeintä olikin nähdä paikka ja tilat, jotta tietää minne on noin kuukauden päästä menossa. Nämä tutustumiskierrokset ollaan kuulemma lopettamassa ja korvataan jatkossa videoilla. Synnytystietoa varmasti saakin näinkin ihan riittävästi, mutta ei video korvaa mielestäni tiloihin tutustumista.

Kuva: http://streathelsinki.com/
Viikonlopuksi saimme vieraaksi mieheni äidin ja molemmat veljet. Lauantaina uskaltauduimme Street Helsinki katuruokatapahtumaan. Käväisimme siellä myös viime vuonna, mutta silloin jonot kojuille olivat niin valtavat, että luovutimme. Tänä vuonna myyjiä oli paljon enemmän ja tapahtuma oli venytetty kaksipäiväiseksi, mikä varmasti tasoitti ihmisjoukkoja. Menimme paikan päälle myös heti kojujen avauduttua klo 11, jolloin saimme katsella tarjontaa rauhassa. Pisteille ei ollut juurikaan jonoa. Kun kävelimme korttelin ohi pari tuntia myöhemmin, niin jonot olivat kasvaneet jonkun verran.

Tarjolla oli monipuolisesti kaikenlaisia herkkuja. Pääosin kaikki tarjosivat suolaista, ilmeisesti jälkiruoat eivät olleet vetäneet viime vuonna. Tällä kertaa pisin jono olikin mielestäni ainokaiselle herkkkukioskille, jossa myytiin kuppikakkuja.

Maistelimme tällä kertaa falafelejen ja lihojen lisäksi paria erikoisempaa annosta. Tarjolla oli mm. naudan palleja, joita ostimme yhden annoksen maistettavaksi. Kyllä minä yhden palan sain nielaistua, mutta aika ikävästi tavara jäi pyörimään suuhun. Tuotetta ei ollut juuri maustettu, pahimman maun voi yrittää peittää bbq-kastikkeella. Maistoin myös oistereita, jotka eivät tuollaisenaan myöskään vieneet sydäntäni. Parasta oli ehdottomasti Levantin falafelrulla:)

Sunnuntaina lähdimme koko joukolla päiväristeilylle Tallinnaan. Suuntasimme tällä kertaa ensin Tallinnan uusimmalle trendialueelle Kalamajaan.  Suosittelen kyllä alueeseen tutustumista! Sieltä löytyy useita hauskannäköisiä ravintoloita ja pieniä virolaisia designliikkeitä.

Söimme lounaan F-Hooneella, joka on rakennettu vanhaan tehtaaseen. Tila on hauskan rosoisen ja persoonallisen näköinen. Hintataso paikassa on kohtuullinen, pääruoat irtoavat alle 10 eurolla. Pääruoat olivat ihan hyviä, mutta eivät jättäneet suurta wau-elämystä. Otimme kaikki jälkkäriksi creme bruleen, joka oli kyllä aivan loistava! Kannattaa testata, jos käy ravintolassa:)





 Samassa rakennuksessa F-Hooneen kanssa oli joukko pikkuliikkeitä, joissa kiertelimme.












Mukaan liikkeistä tarttui yhdet Mimin farkut tytsylle kesää varten.


Tiistaina kävin mammakaverini kanssa Itiksessä tsekkaamassa sinne noussutta Lasten Pop-Up liikettä Kids Design Blockia.  Liikkeestä löytyy tuotteita suomalaisista merkeiltä kuten Aarrekidiltä, Mainiolta ja Punaiselta Norsulta. Liike oli siis täynnä kaikkea kivaa ja muutenkin tosi kivasti sisustettu. Harmi, kun tytsyn vaatesoppi alkaa jo olla ihan täytetty pienimmillä koilla.











keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

35. raskausviikko

Näin ne vain kuluivat viimeisetkin päivät töissä. Perjantaina iltapäivästä kuljin ulos työpaikan ovista viimeistä kertaa vähään aikaan. Jännittävää! Työstressi jäi aika hyvin tämän jälkeen taa, mutta huomasin pyöritteleväni jotain viimeisen päivän tapahtumia mielessäni vielä viikonloppuna silloin tällöin. Maanantaina olikin jännä, kun sai jäädä vielä nukkumaan, kun mies suuntasi töihin.

Viime keskiviikkona kävimme viimeisellä perhevalmennuskerralla ennen vauvan syntymää. Valmennuksen aiheena oli synnytys, josta saimmekin paljon uutta tietoa. Tulevana perjantaina pääsemme myös tutustumiskierrokselle Kätilöopistolle, jossa kerrotaan lisää synnytyksestä. Osittain kuulemma tiedossa on samaakin asiaa, mutta tässä tapauksessa toisto tuskin on haitaksi.

Valmennuksen lopuksi katsoimme myös videon synnytyksestä. Video antoi kerrankin tilanteesta varsin mukavan kuvan. Jos kaikki sujuu minullakin yhtä mukavasti, niin eipä tässä ole mitään jännitettävää:)

Olen lähiviiikot ajatellut elämää vain siihen saakka, kun on aika siirtyä mammalomalle. Nyt, kun tämä etappi on saavutettu, niin olo on hieman hämmentynyt. Melkein huomaamatta raskausviikkoja on jo kertynyt niin paljon, että periaatteessa parin viikon päästä tytsy voi syntyä jo ihan luvan kanssa. Viikon 38. alusta lähtien vauvan pitäisi olla niin kehittynyt, että selviää ihan hyvin vatsan ulkopuolellakin. Periaatteessa siis huhtikuun alusta lähtien on lupa tulla.

Oloni on edelleen hyvä ja raskaus ei kovemmin käy voimille. Kuitenkin en ottaisi pahalla, jos vauva päättäisi tulla vaikka pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Olisi jo kiva tavata<3

Kutsuin lauantaina kavereita illanviettoon kaupungille äitiysvapaani alkamisen kunniaksi. Tilaisuuden nimeksi annoin "hylkeen viimeinen kohtaaminen", mikä herätti paljon kauniita hymyjä kutsun saaneiden keskuudessa. Oli mukava nähdä isolla porukalla ihmisiä ulkona mahdollisesti viimeistä kertaa ennen beben syntymää. Seuraavan kerran ohjelma pitää rakentaa hieman toisella tavalla.


Tässä vielä kuva vauvamahasta nykyisellään. Maha on jo hieman laskeutunut, joten se ei enää paina samalla tavoin kylkiluita. Paino alkaa tosin tuntua nyt virtsarakossa, mutta kaiketi kaikkea ei voi saada;)


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

34. raskausviikko

Tällä viikolla kävimme toisella perhevalmennuskerralla. Tällä kertaa tapaamisessa oli mukana useampi pariskunta, joilla oli laskettu aika huhtikuussa. Tapaamisessa käsiteltiin parisuhdetta ja käsityksiä hyvästä vanhemmuudesta. Toisen tunnin ajan vieraana oli vauvaperhe kolmikuukautinen vauva mukanaan. He olivat varsin avoimia ja kertoivat laajasti synnytyksen kulusta ja alkutaipaleesta vauvan kanssa.

Minua ei ole vielä kovemmin jännittänyt tai pelottanut ajatus siitä, miten selviämme pienokaisen kanssa. Tuntuu kuitenkin, että perhevalmennuksien videot kaikkine kauhukuvineen saavat minulta aina karvat pystyyn. Niissä tuodaan esille kaikkia ongelmia, mitä vauva-arjessa voi nousta. Hyvähän tämä tietysti on, jotta tietää, mitä kaikkea voi olla odotettavissa. Videot kuitenkin saavat kaiken näyttämään jotenkin kovin hankalalta ja nostavat ainakin minulle suorituspaineet pintaan.

Onneksi tämänkertaisen "hyvä vanhemmuus" videon jälkeen paikalle tuli vauvaperhe, joka palautti uskoni siihen, että ehkä mekin selviämme. He kertoivat esiin tulleista tilanteista ja kommelluksista vauvan kanssa ja toivat esille sen, että hyvin se menee, vaikka kaikkea ei alkuun tietäisikään. Ja toisaalta kaiken ei tarvitse mennä täydellisesti, vaan pienet virheet ovat sallittuja ja kuuluvat arkeen.

Kuva: Ozbaby.fi
Vauvaperheellä oli käytössä Manducan kantoreppu, joka vaikutti varsin kätevältä ainakin heidän käsissään. Hmm, pitää lisätä tuote mietintälistalle;) Kantoliina minulla tosin on kaverilta lainassa, joten sillä pääsee alkuun.

Ensi viikolla onkin heti perään kolmas perhevalmennus kerta, joten lisää tietoa on luvassa. Silloin käydään läpi mm. synnytyksen kulkua.

Viime viikonloppu meni kerrankin varsin rennoissa merkeissä. Miehen pikkuveli oli käymässä ja he rymysivät tuttuun tapaan molemmmat illat baareja kierrellen. Koti jäikin ainakin ilta-ajaksi vain minun (ja Noidan) käytttöön. Sain rauhassa lepäillä ja latailla akkuja. Ehdin päivittämään rauhassa blogiani, katselemaan televisiosta huonoa viihdettä, kuunnella musiikkia ja vain koomata sohvalla. Nukuin myös molempina öinä varsin pitkät unet. Maanantaina töissä tuntuikin, että energiatasot olivat nousseet ja olin varsin innokkaana purkittamassa viimeisen työviikon tyylillä läpi.

Raskausviikon 34 kohdalla esim. vau.fi kertoo, että uni alkaa muuttua katkonaiseksi. Lueskelin tätä päivää ennen viikon alkua ja naureskelin, että vielä on kyllä ainakin uni maittanut. En tiedä johtuuko juurikin tuosta leveilystä, sillä seuraavana yönä heräsin kolmen aikoihin ja en meinannut enää saada unenpäästä kiinni. Myös muutamana muuna yönä tällä raskausviikolla olen saanut leikkiä puhelimellani noin kolmen tienoilla, jotta saisin taas unenpäästä kiinni. Tämä viikkotieto näyttäisi siis osuvan minun kohdallani nappiin;)


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kauneushoitola Hilla ja luonnonkosmetiikka

Olen etsiskellyt itselleni sopivaa kosmetologia Helsingistä jo jonkin aikaa. Kävin aiemmin SKY-opistolla, jossa opiskelijat tekevät hoidot opettajien valvovan silmän alla. Opiston muuton jälkeen viime syksynä kuitenkin ilta-ajat hoitolaan katosivat, joten aloin taas katsella ympärilleni.

GroupOnin kautta bongasin lahjakortin kasvohoitoon kauneushoitola Hillaan Kampin taa. Samoihin aikoihin olin ruvennut katselemaan luonnonmukaisempia kauneudenhoitotuotteita. Ilokseni huomasin, että Hillassa on käytössä suomalaisen EkoPharman tuotteita, jotka valmistetaan suomalaisista luonnonantimista.

Kuva: HIllan facebook

Kun menin Hillaan kasvohoitoon ensimmäisen kerran viime syksynä, paikka oli ollut auki pari kuukautta. Paikan pitäjä Minnan kanssa tulimme heti mukavasti juttuun. Hän osasi ammattitaitoisesti katsoa, mitä ihoni tarvitsee ja valitsi sopivat hoitotuotteet. Hän tunnisti hyvin raskauden aiheuttamat hormooninäpyt ja puhdisti kasvoni kärsivällisesti. Paikassa oli muutenkin mukavan rauhallinen ja rento tunnelma.

Kuva: Naviter.fi
Nyt olen käynyt Hillassa kolme kertaa ja olen edelleen todella tyytyväinen. Voin kyllä lämpimästi suositella paikkaa! Myös EkoPharman tuotteet ovat tuntuneet toimivilta ja laadukkailta. Olen siirtynyt niihin sitä mukaa, kun vanhat tuotteet ovat loppuneet. EkoPharman tuotteet tuntuvat rauhoittavan ihoani. Ne puhdistavat ja kosteuttavat sopivasti. Tuotteiden hinnat ovat myös mielestäni kohtuulliset. Käytin tätä ennen Biothermin sarjaa, jotka ovat EkoPharman tuotteita kalliimpia.

Luonnonkosmetiikkaa käytettäessä kasvoille ei pesiydy mitään ylimääräisiä aineita. Useimmat teolliset merkit kuulemma lisäävät tuotteisiin erikseen aineita, jotka muodostavat ihon pintaan erillisen kalvon. Kalvo saa ihon näyttämään nopeammin paremmalta, mutta ei todellisuudessa hoida ongelmaa vaan enemmänkin peittää sen. Tuntuu muutenkin kotoisammalta esimerkiksi kuoria ihonsa mustaherukan siemenillä kuin muovirakeilla, joita useimmilla teollisillla merkeillä on ollut käytössä. Tästä oli juttua mm. Kuningaskuluttajassa otsikolla "pesetkö kasvosi muovirakeilla?" viime syksynä.

Raskauden vuoksi ihoni oli välillä varsin huonossa kunnossa ja epäpuhtauksia riitti. Varmastikin säännöllinen ihonpuhdistus ja hyvät kasvojenhoitoaineet auttoivat tässä. Joulun jälkeen eli noin raskauden 24 viikon jälkeen ihoni alkoi elpymään ja nyt näpyt alkavat olla muisto vain.

Ennen Hillaan menoa bongasin myös Oi mutsi mutsin blogin, jossa blogin kirjoittaja kertoo kokemuksistaan Hillassa. Hän pääsi Hillan kasvohoitojen koetestaajaksi pidemmäksi aikaa ja kommentoi hoitojen antaman avun ja EkoPharman tuotteiden vaikutusta ihoonsa säännöllisesti.

Suosittelen testaamaan EkoPharmaa, jos luonnonkosmetiikka kiinnostaa. Tuotteita löytyy varsin laaja kirjo ja eri sarjat on suunniteltu nimenomaan suomalaiselle iholle. Minulla on kuulemma monen suomalaisen tavoin epäpuhtauteen taipuva, mutta kuitenkin pintakuiva iho. Tämän vuoksi minulla on ollut hankaluuksia löytää itselleni sopivaa kasvojenhoitosarjaa ja olen vaihtanutkin merkkiä useaan otteeseen. EkoPharmalla tämä on otettu huomioon. Heiltä löytyy mm. ihoa rauhoittava ja "desinfioiva" kasvovesi, joka ei kuitenkaan kuivata ihoa liiaksi. Useimmat aiemmin kokeilemani tuotteet muilta merkeiltä ovat olleet joko liian kuivattavia tai liian hellävaraisia.

Nyt tuli aika paljon hehkutusta yhteen juttuun, mutta tältä kuulostaa tyytyväisen asiakkaan ääni:)



lauantai 7. maaliskuuta 2015

Villatakki vauvalle

Innostuin taas pitkästä aikaa neulomisesta ja päätin tehdä tytsylle villatakin ensi talvea varten. Neuloin villatakin pehmoisesta Novitan Joki-langasta. Lanka on 100% villaa, joten luonnonmateriaaleilla mennään.

Sopivaksi ohjeeksi löysin kässänopen painajaisen Hiekkaleikkejä blogista. Villatakki neulotaan aina oikein neuletta. Käytin villatakkiin varsin paksua lankaa, joten valmista syntyi varsin nopeasti. Takki valmistui noin parissa viikossa, vaikka välissä oli useita neulomattomia päiviä. Ohjeessa oli käytetty hieman ohuempaa lankaa. Tahdoin kuitenkin villatakin pienintä kokoa (74), joten koetin pienentää ohjetta hieman. En tiedä kuinka hyvin tässä onnistuin, mutta aika sopisuhtaiselta takki ainakin näyttää:)

Olen tätä ennen neulonut muutamat villasukat ja yläasteella yhden aikuisten villapaidan, joten ohjeen lukeminen vaati hieman miettimistä. Ohje on kuitenkin suhteellisen mutkaton, joten selvisin muutamasta hankalammasta kohdasta kunnialla.

Valitsin villatakkiin kahta sävyä. Villatakki on pääosin rauhallisen harmaa, mutta oikea etuosa ja huppu on neulottu valkoisella. Napeiksi valitsin pirteät keltaiset, jotka tuovat mukavasti näköä. Talvella sitten nähdään, miten villatakki toimii käytännössä<3










32. ja 33. raskausviikko

Raskaus alkaa pikkuhiljaa verottaa voimia. Työpäivän jälkeen on useimmiten sen verran väsynyt, ettei huvita ruveta datailemaan enää illalla. Tämän vuoksi blogipäivityksetkin laahaavat nyt hieman perässä. Tosin kaksi edellistä viikkoa ovat olleet varsin perusviikkoja, joissa kohokohtina ovat olleet joogatunnit ja viime viikonlopun visiitti Savoon minun ja mieheni perheitä moikkaamaan.

Parin tunnin joogaharjoittelun jälkeen olen löytänyt äitiysjoogasta mukavan paikan kevyeen harjoitteluun ja rentoutumiseen. Tunnin aikana saa yleensä repäistyä itsensä mukavasti arjen kiireistä ja hieman nollattua aivojen ruuhkaa. Se on kyllä tärkeää, sillä mielessä pyörii nyt aika paljon töihin ja raskauteen liittyvää.

Täytyy sanoa, että on mukavaa, että viikon päästä voin luovuttaa työtehtäväni toiselle ja keskittyä raskauden loppuajan vain pallon kasvattamiseen ja hoivaamiseen. Vaikka raskauteni on edennyt todella mukavasti tähän asti, niin kyllä se istuminen 8 tuntia päivässä alkaa veroittaa voimia. Äippäloman alettua ehtii vielä miettiä rauhassa, mitä tarvikkeita vauvaa varten on hankkimatta ja tehdä nämä hankinnat.

Olin ajatellut, etten sovi äippälomaksi etukäteen mitään menoja, jotta voin sitten ensin rauhassa lepäillä kotona pari päivää. Nyt kuitenkin kurkkasin kalenterista, että ekalle vapaalle viikolle on melkein joka päivälle jokin meno sovittuna. Minkäs sitä ihminen itselleen mahtaa;)

Kuten mainitsinkin, niin ajelimme mieheni kanssa viime viikonloppuna maalle moikkaamaan perheitämme. Automatkat mahan kanssa menivät ihan mukavasti. Ylsin vielä rattiinkin;) Viikonloppu on vain aika lyhyt aika piipahtaa noinkin kaukana. Matkoihin kuitenkin menee kuutisen tuntia suutaansa ja vierailtavia paikkojakin on kaksi. Saavuttuamme sunnuntaina yhdeksän aikoihin Helsinkiin olikin nukkumatti jo odottamassa:)


Noitakin tarvitsi lepoa reissun jälkeen ja testaili meidän uutta Lapuan Kankureiden huopaa:)