keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Ensimmäinen kuukausi vauvan kanssa

Tänään pieni käärömme täytää kuukauden. Tänä aikana olemme jo ehtineet oppia yhtä ja toista. Toki uutta opittavaa on vielä paljon, mutta alla muutamia kokemuksia ja yllätyksiä ensimmäisen kuukauden ajalta.

Ostimme hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää Baby Björnin sitterin. Pari päivää vauvan syntymän jälkeen haimme myös Tripp Trappiin kuuluvan vastasyntyneen turvakaukalon. Mietimme ensin, että onko turhaa olla molemmat. Alkaako jo mennä välineurheilun puolelle? Varmasti vähemmälläkin pärjää, mutta kyllä meillä on tullut molemmille käyttöä. Tyttö viihtyy hyvin molemmissa. On mukava vaihdella välineitä päivän mittaan, jotta kaveri (tai äiti) ei kyllästy.


Tripp Trappin turvakaukalo on saanut paljon kehuja vierailtamme, joilla on lapsia. "Vaikuttaapa kätevälle." Kaukalo on ilmeisesti varsin uusi keksintö. On mukavaa, kun vauvan saa samalle tasolle ruokapöydän viereen, kun ruokaillaan tai muuten istuskellaan pöydän ääressä. Toisaalta kokkaillessani olen siirtänyt tuolin lähelle saareketta, jolloin vauva viihtyy ihmetellessä puuhiani. Vauvalle voi pikkuhiljaa antaa kiinteitä ruokia 4 kk iässä, jolloin  uskoisin kaukalon olevan kätevä ennen kuin kaveri oppii istumaan.


Sitteri on myös todistanut hyödyllisyytensä. Nytkin kaveri nukkuu tuolissa, kun jalalla hieman hytkyttelen sitä. Tuolin saa vietyä myös esim. vessaan mukaan, jolloin kaveri voi seurata aamutoimia tai voin käydä suihkussa. En jotenkin uskalla jättää kaveria pitkäksi aikaa yksin, sillä esim. suihkun takaa en kuule, jos kaveri itkee olohuoneessa. Katsotaan, pitääkö meidän vielä investoida itkuhälyttimeen?



Vauva viihtyy välillä myös sohvalla pötkötellen ja maailmaa ihmetellen. Olen päivittäin makuuttanut kaveria lisäksi pääosin mahallaan lattialla, jotta hän saa treenata pään nostamista. Hän kannatteleekin päätänsä jo pitkiä aikoja ja nousee kyynärnojaan. Lattialla oleskelut varmasti pitenevät tulevaisuudessa, kun päästään treenaamaan esimerkiksi kääntymistä. Kaveri on pari kertaa kellahtanut mahaltaan selälleen, mutta tämä ilmeisesti johtuu siitä, että pää on niin painava ja vetää kumoon. Ajattelin jo, että meillä taitaa ollakin keskivertoa fiksumpi yksilö;)


Pinnasänky on ollut yllätyksekseni täysin turha ainakin tähän saakka. Opimme parissa päivässä sairaalassa nukkumaan vauva välissämme ja tämä on jatkunut kotiuduttuamme. Perhepedissä nukkuminen on varsinkin yösyöttöjen vuoksi paljon helpompaa. Herään yleensä siihen, kun vauva alkaa liikehtiä enemmän ja päästelee heräämisähinöitään;) Homma hoituu nopeasti ja ilman nostelua, jolloin kaveri ei turhaan herää liiaksi. Olemme näin nukkuneet varsin levollisia yöunia.

Menemme yleensä nukkuman yhdentoista jälkeen. Vauva nukahtaa viimeistään kahdeltatoista ruokailtuaan. Seuraavan kerran herätään syömään 4-5 aikoihin ja sitten uudelleen seitsemän kieppeillä, kun isä on lähdössä töihin. Tällöin vaihdan yleensä myös vaipan. Sitten otamme vielä tyttöjen kesken pienet jatkounet noin klo 10 saakka. Nukun siis mielestäni varsin hyvin tuoreeksi äidiksi:)

Olemme ajatelleet testailla pinnasänkyä uudelleen, kun yösyötöt vähenevät. Vähän kyllä jännittää tämä, sillä tyttö ei suostu nukkumaan sängyssä edes päivällä. Jos hänet nukuttaa sylissä ja laskee sitten sänkyyn, niin kaveri herää noin viidessä minuutissa. Ajattelimme ensin, että ehkä sänky tuntuu tytöstä liian suurelta. Tajusimme sitten, että vauva nukkuu kuitenkin ihan hyvin meidän parisängyssä itsekseen;)

Pinnasängyn päälle kiinnitetystä hoitopöytästä on sen sijaan tullut hitti. On todella kätevää, että on selkeä paikka missä vaipat vaihdetaan. Kaikki oleellinen on lähellä, joten homma hoituu nopeasti ja kivuttomasti. Hoitopöytä on kosteussuojattu, mikä on todella hyvä vaipanvaihdon aikana tapahtuvien vahinkojen siistimisessä. Pidän pöydän päällä harsoa, joka imee vahingot itseensä. Sitten vain pyyhkäisee hoitopöydän kosteuspyyhkeellä ja vahinko on siistitty. Sänkyn päällä vaihdettaessa kannattaisi aina heittää kosteussuoja alle vahinkojen varalle. Kun tyttö oppii kääntymään, niin tilannetta pitää varmaan katsoa uudestaan. Pitääkö siirtyä vaihtamaan vaipat lattialle?


Olemme testailleet kantoliinaa pariin otteeseen. Sitominen vaatii vielä harjoittelua ja en saa sitä tehtyä varsinkaan vielä itsekseni. Vaikuttaa kuitenkin ihan kätevältä, kun liinan avulla kädet saa vapaaksi. Tytsykin viihtyy kyydissä ja on nukahtanut molemmilla testikerroilla kyytiin. Pitää vain treenailla hieman lisää, niin tästä voi tulla todella huödyllinen apuväline.


Vauvanvaatteista huomasi varsin nopeasti käytössä mikä toimii ja mikä ei. Bodyista kietaisumalliset ovat helpoimmat pukea, kun vauvan pään läpi ei tarvitse työntää mitään. Näissä tosin kaula-aukko on varsin avonainen. Hankalampia ovat perusbodyt, joissa ei ole kaula-aukossa neppareita tms. suurentamassa kaula-aukkoa. Saa tosiaan pujottaa jonkin aikaa pään läpi, kun niskaa pitäisi kuitenkin koko ajan tukea.

Tykkään henkilökohtaisesti enemmän housut ja sukat -yhdistelmästä potkupuvuihin verraten. Tämä on enemmän mielipidekysymys. Housut saa mielestäni kätevämmin pois jalasta kuin potkupuvun ja ovat myös kivemman näköisiä. Tosin osassa potkupuvuista on nepparit haarassa, jotka helpottavat hommaa.



Huomasimme tytsyn syntymän jälkeen, että meiltä puuttui kokonaan yöasut. En etukäteen ajatellut, miten mukavalta tuntuu luoda vauvalle päivärytmiä tätä kautta. Kun uniaika alkaa, niin vaihdetaan yöpuku ja toisinpäin. Mies pääsikin heti kotiuduttuamme Prismalle yöpukuostoksille!

Myöhemmin ostimme myös toisen Lindexiltä, joka on aika helmi. Unipuvussa on nepparit haaroissa, joten mahdolliset yölliset vaippojen vaihdot sujuvat varsin helposti. Puvussa on lisäksi raapimissuojat hihoissa valmiina, joten ne pysyvät varmasti paikoillaan. Myös jossain päiväbodyissa on tällaisia. Todella käteviä ihan pienillä. Meidän tytsyllä oli ainakin heti syntyessään todella pitkät kynnet. Kynsiä ei saa leikata ensimmäiseen pariin viikkoon tulehdusvaaran takia, jolloin vauvaa pitää suojata raapimasta kasvojaan.

Pienokaisella onkin jännät paikat tulossa, kun lauantaina vietetään hänen nimijäisiään. Laittelen kuvia juhlien jälkeen tännekin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!