perjantai 31. heinäkuuta 2015

Potkuhernehampurilainen

Sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi Kenwoodin kMix yleiskoneen. Ehdin vihdoin testailemaan laitetta tällä viikolla. Ensimmäiseksi tein vuokaleivän, johon laitoin vehnäjauhojen lisäksi kaurahiutaleita sekä grahamjauhoja. Tämä onnistui ihan kohtuullisesti, mutta ei ollut helmi. En kohottanut taikinaa kuin kerran, joten voi olla, että tämä oli osasyynä ei niin kuohkeaan lopputulokseen.

Minulle oli jäänyt mieleen hampurilaissämpylät, joiden ohje esiteltiin Mitä tänään syötäisiin -ohjelmassa kesäkuussa. Silloin en viitsinyt ruveta tekemään sämpylöitä, sillä se olisi vaatinut niin pitkän vaivausajan. Nyt koneella tämä olikin oiva testausohje. Sämpylät eivät ole ihan terveellisimmästä päästä, mutta toisaalta vehnätaikina kohoaa paremmin.


Sämpylät onnistuivat oikein hyvin ja toimivat erinomaisesti hampurilaissämpylöinä. Väliin teimme tällä kertaa kasvispihvejä kikherneistä sekä tzatziki-kastikkeen tätä ohjetta mukaillen. Korianteri vaihtui basilikaksi, sillä korianteri oli lähikaupasta loppu. Jogurttikastikkeeseen sopii hyvin turkkilainen jogurtti.


Sitten vain pihvi, tomaattisiivu, rucolaa ja jogurttikastike sämpylän väliin ja rouskis! Oikea herkku, sanoisin.



torstai 30. heinäkuuta 2015

Se ihana nauru

Tiistaina saimme mieheni kanssa kuulla jotain uutta ja ihanaa. Pikku P:n ensimmäiset naurut. Saatoin kuulla ensimmäisen naurahduksen jo noin viikko sitten hoitopöydällä vaippaa vaihtaessani, mutta parin päivän takainen oli selkeä tapaus. Naurahdettiin useamman kerran ja oikein kunnolla! Ja leveän hymyn saattelemana tietenkin. Oih, se sai myös äidin suupielet hymyyn ja kyyneleet kimaltamaan silmäkulmassa. Voi meidän pientä rakasta<3


Tässä ollaan vielä totisena, kohta kuitenkin naurattaa;) Itse naurahdukset sattuivat hetkeä myöhemmin sitterissä, kun kamera oli jo ehditty laittaa sivuun.



keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Kolmekuukautisneuvola

Pikku P kävi lomien vuoksi hieman etuajassa kolmikuukautisneuvolassa viime viikon maanantaina. Oli mielenkiintoista päästä näkemään paljonko tyttö on kasvanut. Ttuntuu, että hän on venähtänyt hurjasti kuukauden takaisesta käynnistä.

Pikkuisella oli mittauksissa pituutta 62,5 senttiä ja painoa 6,6 kg. Hän on siis kuronut vajaassa kolmessa kuukaudessa kymmenisen senttiä pituutta ja kolmisen kiloa painoa. Aikamoinen kasvuvauhti! Käyrillä painon ja pituuden suhde oli aikalailla tasapainossa. Kasvukäyrällä mennään +2:lla.

Hoitaja tarkisti Pikku P:n silmien liikkeitä. Viimeksihän jäi kotiläksyksi pään kääntäminen puolelta toiselle. Tämä sujui nyt hienosti. Myös taaksepäin kurkattiin, kun vähän houkuteltiin. Hoitaja katsoi myös pikkuisen niskankannatusta ja askellusta pystyssä pidettäessä. Tytsy pääsi myös esittelemään taitojaan kääntymisessä. Tästä ja niskan kannattelusta tytsy saikin kehuja hoitajalta.

Viimeisimpana oli rokotusten vuoro. Ensin pistettiin kaksi piikkiä, yksi kumpaankin jalkaan. Lopuksi annettiin rotovirus suun kauttta sokeriliemessä. Pikku P:tä taisi kiukuttaa eniten rokotusasento, jossa tuli pidellä tytsyä aika tiukasti, ettei hän heilahda kesken piston. Rotoviruksen sokeriliemi oli ihan mukava rauhoittava maku pistosten jälkeen. Hieman tarvittiin myös äidinmaitoa, jotta lepyttiin kokonaan:)

Rokotusten jälkeisenä iltana tyttö oli normaalia itkuisempi. Uneen nukahdettiin raskaan itkun kautta ja pieni nyyhkytys kuului vielä jonkin aikaa nukahtamisen jälkeen. Nukahdettuaan tyttö kuitenkin nukkui yön ihan normaalisti. Tuntui, että seuraavana päivänä tyttö oli myös normaalia unisempi ja rauhallisempi. Varmastikin jotain vaikutusta rokotteilla siis oli.

Loppuviikon olimme uudella kierroksella maalla vanhempiemme luona. Alla fiiliksiä maalta, kun pikku prinsessa poseraa minun vanhempieni luona mummon aiemmin Arabiemiraateista ostamassa mekossa.









maanantai 20. heinäkuuta 2015

Vaippakakku

Järjestimme ystävälleni eilen baby showerit. Olin viikonlopun kaksin Pikku P:n kanssa, joten en uskaltanut luvata mitään oikeita leippomuksia tarjolle juhliin. Ilmoittauduinkin tekemään sen sijaan vaippakakun.

Kakun kasaaminen oli varsin hauskaa puuhaa. Ohjeita kakun tekoon löytyy netistä useita, mutta katsoin rungon kasaamisohjeet täältä. Ystävälleni on syntymässä poika, joten kakun teemaväri oli luontevasti vaaleansininen. Ostin paketin Pampersin 1 koon vaippoja ja käärin ne yksitellen rullalle. Löysin sinisiä kumilenksuja rullien kiinnittämiseen. Näin ne eivät loista kakusta nauhojen alta. Koristelua varten ostin lisäksi sinistä paperinauhaa ja kakun päälle ruusukkeen vaippojen alla tukena olevan talouspaperirullan pään peittämiseksi.

Vaippojen kaveriksi lisäsin kakkuun muutaman mukavan vauvatarvikkeen. Kakusta roikkui tutti, tuttipullo sekä lammaslelu. Lisäksi käärin mukaan Småfolkin sirkus-kuosisen haalarin. Laitoin kakun sellofaaniin vielä lopuksi. Kakusta tuli minusta aika kiva, vaikka itse sanonkin:)









sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Itseni morsian ja vihree kala

*Varoitus: sisarmainontaa tarjolla:)*

Tänään aukesi sisareni luotsaama Itseni morsian -valokuvanäyttely Kallioon vaateliike HOOD - House of Defenderin tiloihin (Kolmas Linja 12). HOODin tilat on valjastettu näyttelyä varten vielä huomenna maanantaina. Tämän jälkeen valokuvat ovat esillä vaateiden lomassa 14.8. saakka.

Näyttelyn juuret juontavat viime kesään. Alla sisareni kertomus näyttelyn synnystä.


"Keväällä 2014 sain tarpeekseni "sen oikean" odottelusta ja otin ohjat omiin käsiini. Valmistin itselleni hääpuvun, järjestin häät ja lähdin rundille hääpuvussani - ilman miestä. Eivätkös miehet nyt muutenkin tuppaa olemaan vain tiellä hääjärjestelyissä urpoine mielipiteineen ja visioineen - niin ja hei, miesten hääpukeutuminenkin on kovin tylsää.

Kasasimme kuvaajani Heikki Korhosen kanssa parhaat kuvat näyttelyksi joka kantaa nimeä "Itseni morsian". 19.-20.7. raivaamme HOODin tilat ainoastaan näyttelylle, jonka jälkeen kuvat ovat vaatteiden lomassa esillä 14.8. asti."


Kävimme heti näyttelyn avauduttua tutustumassa siihen Pikku P:n kanssa. Näyttely oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Kannattaa piipahtaa! Minulle tämä oli monin tavoin kätevää, sillä paikalla oli myös hoitaja bebelle siksi aikaa, kun tutustuin näyttelyyn:)








Pienempi sisareni eli kuvien morsio on vaatesuunnitteluun hurahtanut tekstiilitaiteilija, jolla on oma myös vaatemerkki vihree kala. Sisareni loihtii kierrätysmateriaaleista uusia kekseliäitä ja uniikkeja vaatekappaleita.

Keväällä sisarelleni tarjoitui mahtava tilaisuus pystyttää oma pop-up shop Helsingin Kallioon. Hänen tuotantoaan on esillä HOODin tiloissa vielä elokuun puoliväliin saakka. Tadaa, tässä toinen syy käydä liikkeellä näyttelyn lisäksi! Alla hieman esimakua mallistosta.



Nyt kaikki joukolla osoitteeseen Kolmas Linja 12!

Pöllökaveri

Pikku P:n lempilelu Ikean jumppakaaren lisäksi on tällä hetkellä kilisevä pöllö. Pöllöä tyttö saattaa katsella ja kosketella vartinkin. Tämä on varsin kätevää äidille, joka kiinnittää pöllön Tripp Trappin lelukaareen ennen aamiaista tai lounasta ja saa näin useimmiten syötyä rauhassa. On se jännittävää, miten noinkin simppeli juttu on kaverista jotain niin ihmeellistä. Mutta olisi varmasti minustakin, jos se olisi esimmäisiä asioita, joihin tutustun!








lauantai 18. heinäkuuta 2015

Pikkuisen ensimmäinen ulkomaanmatka

Kävimme Pikku P:n kanssa tämän viikon alussa lomailemassa pari yötä Tallinnassa. Pikkuinen viihtyi ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan oikein hyvin. On varsin helppoa matkustaa noin pienen kanssa, kun ruoka on aina syömävalmiina tarjolla. Myös kaupunkia tuntee sen verran, että osaa suunnistaa hieman hoitohuonetta etsiessä. Mitäpäs muuta pikkuinen tarvitseekaan?


Laivamatkat menivät pikkuiselta pääosin nukkuesssa, mutta ehti hän hieman vilkuilla laivan interiööriä.


Vaunuissa ja sylissä kulkemisen lisäksi tytsy pääsi välillä treenaamaan hotellin lattialle. Olihan kääntyminen sen verran suuri hitti nyt kun se oli opittu! Kaveri yllätti vanhempansa kääntymällä toisena matkapäivänä myös mahaltaan takaisin selälleen oikean kyljen kautta. Kaveri osaa siis nyt kieriä oikealle pidemmällekin. Tämä onkin pitänyt muistaa tyynyttämällä ympäristö, jos kaveri jää esimerkiksi nukkumaan meidän parisänkyyn yksin.




Pikku P on yleensä varsinainen auringonpaiste juuri herättyään. Mieheni napsi tytöstä muutaman näytteen ensimmäisenä hotelliaamuna. Eikö olekin valloittava? Pikkuista ihailtuaan vanhempienkin on helppo aloittaa päivä hymyssäsuin<3



"Äitii, noloo!"




Yksi matkan kohokohdista oli visiitti Patarein vankilamuseoon. Paikassa oli paljon katseltavaa. Museokäyttöön oli siistitty varsin iso osa rakennuksesta ja tiloja ei ollut siistitty "liikaa". Parasta antia oli ehdottomasti operaatiohuone, josta oli pakko lavastaa kuvia pikkuisen kanssa;) Sienille ja kokonaisiin huoneisiin oli myös rakennettu ja maalattu erilaista taidetta kävijöiden iloksi. Naureskelimme, että tämä oli aika hyvä hetki vierailulle museoon, sillä itse liikkuvan lapsen kanssa paikka voi olla hieman haasteellinen!


Tallinna on nykyisin tulvillaan kivoja ruokapaikkoja. Herkuttelimmekin koko matkan ajan:) Viime visiitistä mieleeni jäi F-Hooneen tautisen hyvä creme brulee, jollainen piti saada tälläkin kertaa!


Paluumatkalla väsynyt kulttuurimatkailija otti levon kannalta.

Matka oli oikein onnistunut. Pienen kanssa matkustaminen ei mielestämme tuottanut juuri lisävaivaa. Päinvastoin oli mukava kärräillä kaveria pitkin Tallinnaa ja näytellä paikkoja. Seuraavan kerran koetamme kyllä muistaa ottaa mukaan kantoliinan, sillä vanhan kaupungin mukulakivet ovat hieman ikävä paikka rattaiden kanssa.


torstai 9. heinäkuuta 2015

Äiti, minä käännyn!

Tänään Pikku P sai viimeisenkin kohdan kääntymisessä kuntoon ja kierrähti tyylikkäästi vasemman kyljen kautta mahalleen! Pehmeällä tämä on onnistunut jo vähän aikaa, mutta tänään pikkuinen sai lattiallakin kaiken kohdilleen. Vielä eilen illalla vasen käsi jäi huonosti alle käännyttäessä.

Pikkuinen sai eilen todella päähänsä hioa kääntyminen loppuunsa. Oli hän sitä harjoitellut pitkin matkaansa, mutta eilen jokainen makoiluhetki käytettiin treenaamiseen. Vielä sängyssäkin viimeiset hetket ennen nukahtamista kuului pieni ähinä ja puhina, kun puskettiin mahalleen. Pelkäsin, että kaveri saattaisi nukkua levottomasti tämän vuoksi, mutta yö meni ihan normaaliin tapaan.

Tämä aamuna olikin sitten hyvä hoitaa homma loppuun, kun oli hyvin nukuttu yö takana. Aamupäivä kuluikin välillä kääntyillessä ja välillä lelukaaren kanssa. Nyt sohvalla nukkuu varsin uupunut uurastaja, voi toista<3








Ja näin se homma tehdään!



Lelukaari kehiin

Pienokaisemme on viimeisimmän parin viikon aikana alkanut kiinnostua yhä enemmän ympäristöstään ja erilaisista väreistä. Näin myös leijonahelistimelle, vaunupöllölle ja kuvakirjoille on alkanut tulla kysyntää. Aiemmin tyttö saattoi maata sohvalla tai lattialla ja ihmetellä maailmaa, mutta nyt tämän lisäksi tarvitaan myös jotain muita viihdykkeitä.

Keksimme mieheni kanssa, että jonkinlainen lelukaari voisi olla tässä vaiheessa hyvä hankinta. Fisher Pricen ja kumppaneiden muoviset värioksennukset kuitenkin tuntuivat kauhistuttavilta. Niitä on näkynyt useaan otteeseen kirppareilla myynnissä puoli-ilmaiseksi "kunhan nyt pääsisi eroon" periaatteella.

Bongasin Ikealla aiemmin kivan puisen jumppakaaren, joka tuntui ihan mukavalta vaihtoehdolta. Päätin testata, jos oman alueeni fb-kirppiksellä jollain olisi tällainen ylimääräisenä. Sainkin tarjouksen ostoilmoitukseen pari minuuttia ilmoituksen jätön jälkeen. Seuraavana aamuna kävin hakemassa kaaren lähikaupan edestä. Todella kätevää! Sain kaaren melkein kotiovelle toimitettuna ja murto-osan hinnalla uuteen verraten. Kaaren kunto oli erinomainen.

Testasin kaarta heti tytsylle ja hän selkeästi nautti uusien värien ja muotojen ihastelusta. Hän makaili seuraavat puolituntia kaaren alla tuijottaen ja heilutellen eri osasia. Voih, ihanaa katseltavaa! Nyt kaiffari testailee kaarta toista päivää ja näyttää viihtyvän tosi hyvin.

Toinen tytsyn mummoista kiinnitti viime viikolla huomiota siihen, että tytöllä on useimmiten vasen käsi ilmassa. Lelukaarella leikkiessä pikkuinen näyttää myös käyttävän pääosin vasenta kättä. Ehkä Pikku P:stä tulee vasenkätinen kuten äitinsä? En tiedä voiko tällaisen huomata jo näin nuorena, mutta hauska jäädä seuraamaan kehitystä:)